Minulla oli jo kaksilta City Marketin mammuttimarkkinoilta hankittu eri värisiä Mammutti-lankakeriä, ja odottelin seuraavia markkinoita että saisin lisää värejä koska ajatuksena oli tehdä jotain suurta ja moniväristä. Mutta markkinat tulivat ja menivät, eikä kahteen kertaan ollut koko lankaa edes tarjolla. Aloin jo luopua toivosta, kunnes nyt keväällä tärppäsi.
Olin jo valmiiksi ostanut kaksi eri peittomallia, toinen neulottuja kuusikulmioita, toinen virkattuja neliötä. Neliöpeitto olisi kuitenkin kaivannut mustaa pohjaväriä, eikä sitä ollut, joten päädyin neulottuun.Somat 500g:n "pikkukerät" yhteispotretissa: kevyt yhdeksän kilon setti lankaa, joka ei tahdo mahtua minnekään säilytykseen :-) |
Neuloin koepalan Jenice Reidin "Persian Dreams" -peitosta. Eipä siinä mitään, ihan kiva siitä tuli. Mutta aika kookas: halkaisija oli puolisen metriä, ja kun laskeskelin valmiin peiton mahdollista kokoa, siitä olisi tullut liki kolmemetrinen :-)
Muistutus itselle: lue ennen aloitusta ohjeen lanka- ja puikkosuositukset. Ohjeen lanka oli ohutta puuvillaa neulottuna 2,75mm puikolla, minä käytin 5,5mm puikkoa ja hieman tuhdimpaa lankaa, joten peitteeni olisi ollut kaksi kertaa ohjeen mallin kokoinen. Ei jatkoon tällä kertaa. Mutta varmaan joskus tuonkin peiton teen, jahka saan taas ostaa uusia lankoja. Eli muutaman vuoden päästä :-)
***************
Sitten innostuin tilaamaan ihan ohi suunnitelmien vielä kolmannen ohjeen, Jane Crowfootin Persian Tiles Blanket, joka tuli Briteistä postissa kotiin muutamassa päivässä. Hintakin oli postikuluineen vain 7£. Ohje on mielestäni selkeä ja helppolukuinen, se sisältää sekä tekstin (englanti), vaihekuvat että piirroskaavion, ja sen voi tilata Just Knots -sivustolta.
Ohje on tehty keskenään samanvärisistä paloista, mutta olin nähnyt netissä kuvia tosi kirjavista versioita, ja sellaisen halusin itsekin tehdä.
Ohje on tehty keskenään samanvärisistä paloista, mutta olin nähnyt netissä kuvia tosi kirjavista versioita, ja sellaisen halusin itsekin tehdä.
Koepalan tein 6 mm kokulla, mutta se oli hieman liian paksu langalle. Malli osoittautui kuitenkin sellaiseksi, että uskoin jaksavani kokonaisen peiton virkata.
Pienempi koukku teki parempaa jälkeä. Aika pian kyllä totesin, että pelkistä Mammutti-keristä ei tulisi tarpeeksi värikästä ja niinpä otin käyttöön kaikenkirjavia 7-veljestä -lankoja.
Tämä kerros oli aina kaikkein hitain virkattava. Olen ottanut (onneksi) tavaksi päätellä töiden langanpäät aina sitä mukaa kun työ etenee. Tässäkin peitossa pääteltäviä langanpätkiä oli isoissa ruuduissa 38 kussakin, ja pienet päälle, joten jos ne olisivat olleet edessä vasta loppuvaiheessa, niin siihen vaiheeseen koko työ olisi kyllä jäänytkin. Mutta pitkin matkaa tehty päättely ei tunnu niin hankalalta. Itse asiassa en tässäkään kovin montaa pätkää ole varsinaisesti ommellut, vaan suurimman osan pystyy virkkaamaan työn sisään, mikä nopeuttaa myöskin kovasti päättelyhommaa.
Palat olivat sen verran suuria, että kun halusin ne kastella ja neulata kevyesti ennen yhdistämistä, niin pingotusalustani eivät riittäneet niille, vaan homma piti hoitaa parissa erässä.
Ohjeen peitto oli tehty 4 x 4 kokoiseksi, lisäsin omaani toiseen reunaan yhden ylimääräisen kerroksen.
Sitten piti miettiä mihin järjestykseen palat laittaisi, koska en ollut virkatessa tehnyt minkäänlaista värisuunnitelmaa. Löytyi kuitenkin sellainen combo, jossa missään kohtaa samanväriset reunat eivät osuneet vierekkäin. Ohjeessa käskettiin virkata palat nurjalta puolelta yhteen kiinteillä silmukoilla. Tein niin, mutta ei ehkä ole kaikkein fiksuin tapa ainakaan näin paksussa langassa. Lisäksi palojen muoto aiheutti hieman pähkäilyä. missä järjestyksessä ne kannattaa yhteen liittää. Päädyin yhdistämään ensin neljä isoa kulmiota ketjuksi, sitten virkkasin ketjujen päälle neliöt kahdelta reunalta ja lopuksi yhdistin ketjut pitkillä virkkaussaumoilla toisiinsa.
Vielä muuta kierros reunoihin...
...ja valmista tuli. Mielestäni aikas hieno.
Valmiille peitolle tuli kokoa 125 x 158 cm, käytin 5mm ja 4,5mm koukkuja.
Langan menekkiä on mahdoton arvioida. Jäljellä olevista keristä päätelleen sitä ei kulunut juuri lainkaan, mutta taas pääteltyjä langanpätkiä oli hirveästi.
Käytin seitsemää eri väriä Mammutti-lankaa ja ehkä kymmentä 7-veikkaa.
******************
Siippa oli löytänyt niin ikään City Marketista ehkä hienoimman näkemäni tulppaanikimpun <3
Tykkään ylipäätään että kimpussa on eri värisiä tulppaaneja, mutta tässä oli ihan outoja lajikkeitakin. Aiemmin ostamani pionitulppaanit ovat olleet kauniita mutta niiden varret ovat olleet niin hennot, että painavat kukat ova taittaneet ne ihan mutkalle. Mutta nämä olivat todella vahvavartisia (jos nyt edes olivat pionitulppaaneja, ei kaikki mutta osa) ja ilahduttivat meitä melkein kaksi viikkoa kasvaen aina vaan pidemmiksi ja aueten isommiksi. Ne myös tuoksuivat hyvälle. Ja sopivat tosi hyvin peitteen väreihin :-)
ihasteli Nanna
Huikean hieno peitto. Herättää melkoisia ahneuden- ja kateudensekaisia tunteita;) Tahtoo samanlaisen!!
VastaaPoistaKiitos kommentista!
VastaaPoistaEi muuta kuin virkkaamaan, ei ole niin vaikea kuin miltä ehkä näyttää :-)
Mukavaa syksyä sinulle!