Toisenlainen juhannuspuhde

pöydän pintaa/surface

retro kukkapöytä / retro floral table

Muistatteko näitä -70 luvun lastulevystä tehtyjä kukkapöytiä, joiden kanteen oli jostain syystä upotettu muovinen allas? Tällaisia näki lapsena ainakin Pohjanmaalla useiden rintamamiestalojen lasikuisteilla. 

Sain Facebookin kautta aivan tuntemattomalta ihmiseltä tällaisen retrotapauksen, ja he kuljettivat sen vielä ihan kotiovelle asti. Kiitos Piia!

Näin heti sieluni silmillä kuinka maalaan tästä tummemman version, koska olen tällä hetkellä jostain syystä tykästynyt ruskeaan. Ja edellisistä projekteista oli jäänyt petsilakkaa yli, joten ei muutakuin pensseli käteen ja maalaamaan.

Juhannusaattona oli mitä hienoin ilma maalaamiseen, ei tätä oikein sisällä viitsi tehdä, kun kerran ulkotiloissa tuuletus hoituu itsekseen.

Ensi sutaisu paljasti, että kyseessä ei ollutkaan sama lakkasävy, jota olin aiemmin käyttänyt. Kuvittelin työskenteleväni tumman pähkinän kanssa, mutta purkin kyljessä lukikin mahonki. Kääk. No, tästä tuli sitten vaaleampi ja punaisempi, kuin mitä oli tarkoitus. Mutta ihan hieno tämäkin. Illan aikana sain maalattua pari kerrosta ja sitten projekti sateen varalta autotalliin suojaan.

maalari/decorator

kaksi maalikerrosta/after two layers

This was my Midsummer -project: I got a retro floral table through Facebook - column, thanks for Piia! For some reason I'm now days very keen on dark brown color and so I decided to paint this pretty table.

It's nice thing to do outside where air conditioning is not a problem.

At first evening I got two paint layers ready and then put the project to garage in case of rain.

viimeinen maalikerros/after last layer

Sitten alkoikin tyypillinen suomalainen kesä: sadetta ja koleaa tuulta kesti liki viikon kunnes eilen illalla vihdoin pilvien välissä oli niin iso rako, että uskalsin jatkaa käsittelyn loppuun.
Lakka oli lähes jämähtänyt ja pensseli kuivettunut. Mutta sain sentään vielä yhden kerroksen valmiiksi. Sitten vain kuivattelu ja putsattu laatikko paikalleen. Hieno tuli!

Miinukset: 

a) kun maalaa ulkona, joutuu varautumaan ötököiden invaasioon. On ihan käsittämätöntä, miten niin moni haluaa päättää päivänsä takertumalla tahmeaan maalipintaan. Ja eihän niitä siitä irti saa millään. Pöydän pinta on siis kivan röpyliäinen, kun jokaisessa maalikerroksessa on omat itsemurhaötökkänsä balsamoituina.

b) älä koskaan, siis KOSKAAN, käytä Ikean siveltimiä. Niistä irtoaa nimittäin karvoja maalattavaan pintaan. Ja kuten ei ötököitä, ei karvojakaan saa irti, vaan ne jäävät somasti muistuttamaan onnettomasta sivellinvalinnasta pöydän pintaan. 

No, enhän minä täydellisyyttä tavoitellutkaan, vaan sievää käyttötavaraa uusien ikkunoiden eteen. Ja siihen tehtävään tämä pöytä soveltuu mitä parhaiten. Jaa että mitä altaalla tehdään? Varmaan keskeneräiset käsityöt päätyvät siihen :-)

Project got delayed for week 'cause of typical Finnish summer-weather: rain and parky wind. Finally there was a little hole in clouds and I could finish my job. Yet the washed plastic box on it place and it was ready!

Minuses:

a) while painting outside, there is army of bugs that is willing to end its days by clinging in just painted surface.

b) do never, just NEVER, use Ikea's paintbrushes: they lose hair which are almost impossible to remove.

Well, I didn't aspire to the perfection but a pretty usable table to the front of our new windows, and for that purpose this table is just perfect. 

valmista! / ready!

Online Neulekahvila

Juhannuksena ei ollut mukamas mitään tärkeää tekemistä, joten päätin perustaa uuden Facebook -ryhmän, joka kantaa nimeä Online Neulekahvila. Idea ei ole omani, kuulun vastaavaan ruotsinkieliseen ryhmään. Se on tosi hieno sivu, jäseniäkin yli 3000. Siellä käsityön harrastajat jakavat valokuvia keskeneräisistä ja valmiista käsitöistään, kysyvät neuvoa ohjeiden tulkitsemisessa tai muissa ongelmissa ja ylipäätään pääsevät kosketuksiin samanmielisten ihmisten kanssa ympäri maan /maapallon. 

Olisin niin tyytyväinen tuohon sivustoon (Online Stickcafé), jos vain osaisin ruotsia riittävän hyvin. Mutta kun en, monet hienot niksit jäävät ymmärtämättä. Siksi ajattelin, että tällainen voisi toimia meillä suomenkielisilläkin. 

Missään nimessä tarkoitus ei ole rajata mitään kieltä ulkopuolelle, saa tässä ryhmässä kirjoittaa millä kielellä haluaa. Sivu vain on suomenkielinen :-)

Ryhmän keskustelupuolen on tarkoitus olla ei-kaupallinen, eli siellä jokainen jäsen on yksityishenkilönä. Tiedostoihin olen toistaiseksi laittanut blogilinkistön, jonne saa linkittää omia blogejaan, myös kaupallisia. Siellä on myös paikka, johon voi lisätä omia käsityökauppasuosituksiaan eri paikkakunnilta. Ja lankapuutepiste, jos jollain on loppunut värjäyserä kesken, niin tuolta voi kysellä/tarjota pieniä eriä/keränloppuja. 

Paras idea tuossa ruotsinkielisessä ryhmässä kuitenkin mielestäni on Online -tapahtumat, eli siellä on säännölliset nettitapaamiset pari kertaa viikossa. Niissä osallistujat istuvat tietokoneiden lähellä tekemässä käsitöitä usein jonkin teeman ympärillä ja jutustelevat jokseenkin reaaliajassa. 

Ja näyttää siellä järjetettävän myös ihan face-to-face -tapaamisia. Mikä olisi myös tosi hienoa. Se vaan edellyttää riittävän paljon jäseniä, ettei huomaa viikko toisensa jälkeen istuvan yksinään neulomassa Pyynikin portailla :-)

Mutta tässä ajatuksia näin alkuun. Jos innostuit ajatuksesta, tule mukaan ryhmään, se on vapaasti kehitettävissä ja jalostettavissa. Ja kutsu kaikki käsitöistä kiinnostuneet ystäväsikin!

Online Neulekahvila

Avaimenperä vai laukkukoru?

Viikonlopun sadepäivän ratoksi näpertelin tällaisia koruja, joita voi käyttää avaimenperinä tai laukkukoruina. Huomasin, että esim. itselläni roikkuu työpäivinä kaulassa kännykkä, henkilökortti ja satunnainen koru, joten avainnauha avaimineen katkaisisi jo niskan. Tässä siis vaihtoehto meille, joille avainnauha ei sovellu :-)

Tarvikkeiksi käytin tavallisia avainrenkaita, aiemmin metalliketjujen tekemisestä yli jääneitä messinkirenkaita, vahvaa metallivaijeria, stopparihelmiä, korupihdit, sekä sitten tuo varsinainen näkyvä koruosuus, eli kaikkia ihania helmiä mitä varastoista löytyy :-)

Paitsi avaimenperinä, näitä kaunistuksia voi käyttää myös laukkukoruina. Tai mihin nyt keksiikään tällaisen kiinnittää.

Mikäli et itse halua omaa korua askarrella, valmiita kappaleita löytyy Nannan Putiikkista.

During weekend it was raining all time, so I stayed inside and manufactured these decoratives that can be used as a key chain or bag charm. I noticed that during work day there is hanging mobile, id-card and necklace round my neck. So adding yet key ribbon to this would break my neck :-) So here is alternative key holder to us, who can't use ribbon.

I used basic key rings, left-over brass rings from metal work, metal wire, stopper beads, pliers and lovely beads that you can find from your storage.

You can put your keys in this ring, or hang it in you bag or some other place you can imagine.

If you don't want to make these yourself, you can find some from Nanna's Boutique.

Keltainen kesähuivi

Sain jossain kohtaa päähäni neuloa huivin ohuesta virkkauslangasta. Ja yleensä kaikkia ideoita, olkoot ne sitten hyviä tai vähemmän hyviä, pitää testata. 

Mutta koska lanka oli niiiiiin ohutta, myös neuleen eteneminen oli H.I.D.A.S.T.A. Tai siis ensimmäset 20 senttiä tulivat vauhdilla, mutta sen jälkeen tuntui, että tuntien kutomisenkaan jälkeen huiville ei juurikaan ollut tullut lisää pituutta. Tämä työ kaipasi siis lepotaukoa.

One day it just popped in my mind, that I could knit a shawl of very thin crochet yarn. And as usual, every idea needs to be tested, even though they are not always so good ones.

But because the yarn was sooooooo thin, the progression of the work was just S.L.O.W. Or the very first 20cm proceeded fast, but after that I felt that even after hours of knitting there was hardly any progress. So this work needed some rest.

Kuten tauoilla tuppaa olemaan tapana, tämäkin sitten venyi. Jopa niin pitkäksi, että huivintekele ehti hautautua  lankakasojen ja keskeneräisten neuleiden sedimenttikerroksiin. Kunnes se yhtäkkiä erästä kasaa siirtäessäni putkahti yllättäen esiin. 

Ohje oli tietenkin hukassa, malli unohtunut ja aloittaminen oli niin kurjaa, että melkein hautasin työn uudelleen. Mutta sisu tuli avuksi, ja parissa illassa sitten sain tämän lopullisesti valmiiksi. (Kokonaistyöaika taukoineen toki venähti useiden kuukausien pituiseksi).

Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Jos olisin jaksanut tämän vielä pingottaa, kuviot olisivat tulleet paremmin esiin, ja huivista olisi tullut huomattavasti isompi. Mutta ei kaikkea samaan syssyyn. Kenties seuraavassa projektissa sitten. Tai sitä seuraavassa. Tai...

As holidays often happens to do, this also took it's time. When I finally find this project again from the heap of yarns and other wanna-be-ready- knittings, I had lost the instruction, forgotten the pattern, and re-starting was so boring that I almost buried this project again. But then I found some Sisu and in few evenings I finished this nice shawl. 

yksityiskontia/details

Huivin koko on 140x35cm, lanka Novita virkkauslankaa (100% merseroitu puuvilla, pesu 60°). Huivin reunat on viimeistelty virkkaamalla. 

Size of the shawl is 140x35cm, yarn crochet-yarn by Novita (100% mercerized cotton, washing at 60°). The edges are finished by crocheting.

Avainnauhatehdas :-)

No niin, avainnauhatehdas pyörähti sitten käyntiin :-) Näitä on tosi hauska väkertää. Ja kun radiokanavana taustalla on YLE Puhe, niin saa samalla rautaisannoksen ajankohtaista tietoa elämän eri alueilta. (Muutoin ei varmaan olisi tullut seurattua Keskustan puoluekokousta tai osallistuttua eroseminaariin :-)

Mutta asiaan.

Aiemmasta poiketen päädyin käyttämään avainketjuissa metallivaijeria ja pihdeillä puristettavia kiinnityshelmiä, joten nauhoja on lähes mahdoton saada poikki muutoin kuin saksilla.

Sen seurauksena tietysti nämä ovat vain aikuisten kivaa, koska lasten nauhojen pitää antaa periksi, jos sattuvat juuttumaan johonkin.

Toki jos joku lapsi helminauhan haluaa, niin pujottelen sen sitten ei-niin-kestävään materiaaliin.

Nämä yksilöt löytyvät Nannan Putiikista, ja lisää varmaan kesän aikana syntyy.

Ok, now I've started a key-ribbon factory :-) These just are so nice to make. And when I have radio on in the background (YLE Puhe/Talk), I've received very heavy issue of knowledge from the different categories of human life. (Without this I surely wouldn't have monitored a congress of the Finnish Central Party or taken part in divorce seminar :-)

But back in business.

Unlike earlier, I now used a strong metal wire in key-ribbons, so they don't break without scissors. That means, that these ribbons are just for adults, 'cause the one intended for kids must break if they happen to stick in something. 

Of course if some kid want's a bead key-ribbon, so you must use not-so-tough material.

These individuals can be found in Nanna's Boutique, and I'm sure there will be more of them during the summer.

Virkattu kukkapitsihuivi

 Edellisestä huiviprojektista jä hiukan lankaa jäljelle, joten päätin kokeilla siitä jotain toisenlaista kuviota.

Tässä kulkee salmiakin muotoinen kukkakuvio verkkopitsin keskellä, eli ei ole monimutkainen toteuttaa.

Ensin ajattelin, että tämän on vain tällainen arkinen kokeilu, kun vertasin sitä edelliseen, melkoisen monimutkaiseen pitsimalliin, mutta ainakin selkäpuolella tämä kuvio näyttää minusta kauniimmalta kuin tuo paloista virkattu. Tietenkään makuasioista en lähde kiistelemään, mutta olen tähän aikas tyytyväinen :-) 

Päätyihin virkkasin vielä kaarireunuksen koristeeksi, ja a vot, valmista tuli. Ja löytyy Putiikista. 

Lankana tässä on Novitan Rose Mohair (65% akryyli, 35% mohair, käsinpesu), numero 5 virkkuukoukulla pistelin menemään. Lankaa kului tähän 155x31cm kokoiseen huiviin noin 120g.

From last scarf-project I had some yarn left and so I decided to try some other pattern.  

Here is flowers in diamond shape in the middle of basic net lace, thou not very complex. 

At first I thought that this is just everyday experiment when comparing pattern to the intricate one few updates earlier. But at least at back this lace seems more beautiful to me than the one crocheted from pieces.  Of course I won't argue of the things of taste, but I'm very pleased with this one :-)

As a decorate I crocheted a curved border to each end.

Yarn is Rose Mohair by Novita (65% acrylic, 35% mohair, handwash) and I used number 5 hook.

It took about 120g yarn to this scarf size 155x31cm.

Miami -jakku

Tilaustyönä neulomani jakku valmistui vihdoin viimein. Jakku on nelottu asiakkaan langoista (Novita Miami) ja mallista, joka löytyy Novitan kesä 2012 -lehdestä omenanvihreänä. Napit puuttuvat vielä, kun ei ollut puhetta, millaiset asiakas haluaisi.

Miami -lanka (50% puuvilla / 50% akryyli) on ihanan pehmeää, ja mukavaa neulottavaa, ja mikä parasta, konepestävää. Helmaa koristavat möykyt ovat minusta vähän hassuja :-)

Kaulakoru on Nannan Putiikkista.

I finally finished a cardigan that I knitted of customers own yarn (Miami by Novita) and pattern, which can be found from Novita Magazine (Summer 2012) in apple green color. Cardigan is still waiting for buttons, 'cause I don't know what kind of she wants.

Miami yarn (50% cotton, 50% acrylic) is lovely soft and easy to knit, and machine washable. The clumps at the hem look little funny to me :-)

Necklace is from Nanna's Boutique.

Lisää avainnauhoja

Avainnauhojen teko osoittautui niin hauskaksi, että tässä pari lisää. Ylempi aikuisten nauha menee luultavasti Marjon työkaverille ja sillä on pituutta 53cm (mitattu niskasta avainlukon kärkeen). Alempi nauha on ensi syksynä kolmannen luokan aloittavan Helmin tilaus. Omenanvihreä kuuluu hänen suosikkiväreihinsä ja nauhalla on pituutta 47cm.

Key ribbons turned out to be so fun to make, that here is two more of them. The black and white one in the upper photo goes probably to Marjo's work mate, and its length is 53cm (measured from neck to top of the key lock). Helmi, who goes to 3rd grade at school next autumn, ordered an apple green key ribbon, 'cause green belongs to her favorite colors. Ribbon is 47cm long.