Edlothia -huivi

Minulla on neljä eri väristä vyyhtiä ihanaa ohutta Drops Lace -huivilankaa, jossa on 70% alpakkaa ja 30% mulperisilkkiä. Mitäpä muutakaan siitä olisi voinut tehdä kuin huivin.

Olin jossain kohtaa tallentanut Ravelrystä Edlothia -huivin ohjeen. Huivin on suunnitellut Jasmin Räsänen, ja se löytyy maksuttomana ainakin ruotsiksi ja englanniksi.

Huivi oli tosi mukava virkata, koska siinä on monta erilaista pitsiraitaa. Huivi vain valmistui melko hitaasti, koska olen tosi laiska kerimään mitään, niin neulon suoraan vihinpuussa olevalta vyyhdiltä, eikä työtä voi silloin ottaa mukaan minnekään, vaan virkkailin sitä yläkerrassa uutisia katsellessa (alakerrassa on meneillään aina eri TV-käsityö, ettei elämä kävisi tylsäksi :-)

 Tehdessä huivi näytti tosi pieneltä ja sekavalta...

... mutta kastelu ja voimakas pingotus tekivät jälleen tehtävänsä. Pingotuksen jälkeen huivilla on kokoa 138x62cm ja painoa 80 grammaa.

Mielestäni huivista tuli tosi kaunis yksivärisenäkin, vaikka muualla näkemäni huivit ovatkin olleet useinmiten liukuvärjätyistä langoista tehtyjä.

Työkaverini Eija-Riitta ihastui huiviin ja halusi ostaa sen viemisiksi gambialaiselle perhetutulleen käydessään jälleen viemässä yhden riisikuorman projektikouluunsa. Enemmän Eija-Riitan upeasta projektista voit lukea tammikuun postauksesta.

Kuva: Eija-Riitta

Eija-Riitta lähetti tämän ihanan kuvan huivin saajasta, ja heidän luvallaan sain julkaista sen blogissa. Enpä olisi uskonut, että jollekin huivi sopii niin täydellisesti, että se on kuin hänelle tehty.

ihasteli Nanna

Nurmilintu

Sain Riitta-tädiltäni joululahjaksi kolme ihanan väristä ja pehmoista lankakerää. Mietin pitkään tehdäkö pipo, säärystimet, tumput tai jotain muuta, ja päädyin lopulta kokeilemaan Nurmilintu-huivia. Malli on Heidi Alanderin ja löytyy suomenkielisenä veloituksetta Ravelrysta. Tämä malli on ainakin Facebookin neulontaryhmissä kovin suosittu, mutta näin pitkään meni, että siihen itse käsiksi pääsin.

Malli on tosi helppo "aivot narikkaan" tyyppinen neulottava, ja siinä mielessä siis mukava telkkarinkatsomistyö. Päädyin tekemään pitsiosuudet sileänä neuleena, mutta ehkä olisi kannattanut tehdä ohjeen mukaisesti aina-oikeaa kuten muukin huivi on.

Tällainen myttykasahan tuo työ taas on suoraan puikoilta pudonneena...

...mutta kastelu,

kevyt puristelu pyyhkeen sisällä 

ja tosi agressiivinen pingotus (venytän niin paljon kuin neulos vain antaa kosteana myöten)

avaavat kuviot ja huivin muodon näkyviin

Nurmilintu on hauskasti epäsymmetrinen ja siitä mukava malli, että siitä voi tehdä niin pitkän kuin haluaa.

Huivin voi pukea monella tapaa.

Lanka on Sandnes Garnin Mini alpakkaa, jota neuloin 4mm cubicsilla. Keristä jäi ehkä viidesosa jäljelle. Jotenkin minun käsissäni neuloksesta tuli kauhean epäsiistiä, mutta onneksi pingotus häivyttää pahimman epätasaisuuden. Malli oli sen verran mukava neulottava, että voisin kuvitella tekeväni toisenkin. Tosin sitten pitsikuvionkin ohjeen mukaisesti.

-Nanna

Miralda-huivi

Hyvät hyssykät, olipas edellisestä postauksesta hurahtanut aikaa! Mutta vielä ehtii pari kuvaa laittaa vanhan vuoden puolella :-)

Sain jokin aika sitten viestin, jossa kysyttiin, onko minulla valmiina muita haapsalu-tyyppisiä huiveja kuin Miralda. Hetken löi tyhjää, että mikä Miralda. Kunnes hoksasin, että minulla oli putiikin puolella myynnissä ihka ensimmäinen neulehuivini ever, neulottu ehkä vuonna 2010. Kyseessä oli puhdas hajoittelukappale, jonka neuloin sellaisesta jättiläiskerästä, joka oli jostain minulle kulkeutunut.

Huivi löytyi laatikosta, ja olihan se ihan järkyttävän näköinen. Mutta ennenkaikkea sitä ei ollut pingotettu, Ja niin paljon kuin olen pingottamisen puolesta paasannut. Hiemankos nolotti.

No eipä mitään, upotin huivin vesiämpäriin ja venyttelin sen karttaneuloilla alustalle kuivumaan ja otin sitten lähikuvat virheistä, jotka huivista löytyy:

pahin ehkä tuo keskisilmukan ympäristö, joka näyttää pingotuksen jälkeenkin rumalta.

Mutta kuvien jälkeen asiakas halusi huivin kuitenkin ostaa, ja kun sovimme hinnan vastaamaan harjoittelukappaletta, niin kummallekin jäi sitten hyvä mieli. 

Pakko tunnustaa, että onhan tämä kaunis malli. Ja pingotuksen jälkeen kuitenkin ihan siedettävän näköinen harjoitustyöksi. Pingotus toi huivin yläreunaan puolisen metriä lisää pituutta ja kuviot erottuvat huomattavasti kauniimmin. Lanka ei kuitenkaan ole vironvillaa vaan paksua villasekoitelankaa, joten sormustestiä ei kannattanut kokeilla :-D (Aidot haapsaluhuivithan ovat niin unelman ohuita, että mahtuvat sormuksen läpi.) 

Miraldan ja monen muun kauniin haapsaluhuivin ohjeet löytyvät tästä Nancy Bushin Pitsihuivit neuloen -kirjasta.

postaili Nanna

Daalia -huivi vol.2

Tämän vuotista äitienpäivälahjaa miettiessä ajattelin, että vaikka äidillä huiveja jo paljon onkin, niin halusin kuitenkin virkata hänelle ihan itse suunnittelemani Daalian.
Tämähän oli nyt sitten järjestyksessä kolmas Daaliani;  ensimmäinen Kodin kuvalehden juttua varten, toinen itselle ja kolmas äidille.

Tähän valitsin Linea Lame lankaa, jossa kulkee mukana myös ohut metallisäie, joka antaa huiviin hieman kiiltoa. Koska lanka oli hieman aiempia huiveja ohuempaa, käytin puoli milliä ohkaisempia koukkuja (4mm ja 4,5mm), muuten virkkasin isomman ohjekoon mukaan.

Jos ei ole röyhelöiden ystävä, huivi toimii ihan hyvin ilman niitäkin.

Tässä se on, ihan painettuna uusimmassa Kodin kuvalehdessä. Tämä ohje on editoitu hieman erilaiseksi kuin alkuperäinen kirjoittamani, joka löytyy täältä. Sama kummalla tavalla tekee, lopputulos näyttää kuitenkin samalta.

Jostain syystä tätä huivia on tosi kiva virkata :-)

Tähän yksilöön Cewec'in Lana Linea -lankaa (35% viskoosi, 32% pellava, 28% puuvilla, 5% metallipolyesteri, pesu 30°C, 50g=200m) kului vajaa 150g.

***********

Jo ennen joulua oli puhetta että työkamun tytär haluaisi piiiiiitkät yli-polven-villasukat, mutta silloin ei löytynyt sopivan sävyistä lankaa.

Nyt sitten lopuolta löytyi: Hjertegarnin Kungstgarn (75% villa, 25% polyamidi, 100g= 42m). Lanka on tosi ohutta, neuloin 2,5mm cubicsilla, joka vastaa 2mm pyöreää puikkoa).

Tässä valmiit, hieman omituisen väriset sukat :-) Keräkuvissa väri vastaa jokseenkin totuutta. Sukat on neulottu samaan aikaan kärjestä aloittaen, ja vaikka mittakaava näyttää omituselta, ne kyllä mahtuvat jalkaan. Lankaa meni vajaa kerä (100g) sukkaan ja ne ovat kokoa 40, varren pituus on hurjat 56cm. Oli kyllä tosi tylsät neulottavat :-)

Mukavaa äitienpäivää kaikille äideille <3

-Nanna

Virkattu Daalia by NannaP

Piia Maria heitti mielenkiintoisen haasteen ja pyysi minua suunnittelemaan huivin hänen toimittamalleen Yhden illan juttu -palstalle Kodin kuvalehteen. 

Toki olen ajan mittaan kaikenlaista omasta päästä neulonut ja virkannut, mutta on ihan eri asia tehdä itselleen muutama harakanvarvasmuistiinpano kuin yrittää kirjoittaa suunnitelmansa ylös ohjeen muotoon niin, että siitä saisi joku muukin tolkkua.

Langaksi valikoitui ihana Hjertegarnin Arezzo Lin -lanka (29% pellava, 37% puuvilla, 34% bambu), jossa on mukana hieman kiiltoa. Ohjeen mukainen koukkukoko on 3,5mm, mutta minä käytin 4,5 ja 5mm koukkuja, jottei huivista tule liian peltinen.

Aikataulu oli sen verran tiukka, etten ehtinyt kuvata valmista huivia päivänvalossa, kun huivi lähti jo aamupostissa lehtikuvauksiin. Räpsäisin vain nämä pari näytekuvaa keinovalossa, joten värit ovat mitä sattuu.

Piia Maria otti sitten tämän kauniin kuvan, jossa väritkin ovat kohdallaan ja antoi luvan käyttää tätä.

Kuva: Piia Maria Pekkanen


****************





Ajattelin ensin, ettei huivi ole lainkaan minun tyyliäni, mutta kun hyllyssä sattui olemaan iänkaiken vanhaa Viola -puuvillalankaa ja kaapissa vihertävä välikausitakki, niin päädyin testaamaan, saisinko ohjeella tehtyä toisen samanmoisen.

Onnistuihan se.

Ja ihan passeli tuon takin kanssa :-)

Huivin voi tehdä periaatteessa mistä langasta ja minkä kokoisena tahansa, valitse vain koukuksi langan ohjenumeroa isompi koukku, niin saat hyvin laskeutuvan huivin.

Jos et pidä röyhelöstä, voit tehdä pelkästään verkkomaisen osuuden.

Jos innostuit kokeilemaan Daalia-huivia, voit ladata ohjeen pdf:nä tästä tai tsekata sen toukokuun Kodin kuvalehdestä.

virkkaili Nanna

Erigeneia -huivi vol.2

Ostin pari vuotta sitten tällaisia "wappupalloja", joista olen välitöinä tehnyt huiveja.

Nyt tuli sitten tuhottua viimeisetkin kerät tätä satsia. Lanka on Svarta Fåretin  Merillaa (60% merinovillaa, 40% akryylia). 50g kerässä on 400m, joten lanka on todella ohutta.

Tähän astiset huivit olen neulonut ja suurimpaan osaan olen pujotellut siemenhelmiä sekaan. Mutta mikä ihme käski viimeisen kohdalla tarttua virkkuukoukkuun!

Tumma lanka, pieni koukku, pimeä vuodenaika ja pikkuhiljaa huononeva näkö eivät ole paras mahdollinen yhdistelmä, ja huivi saikin pitkiä lomia muiden mielekkäämpien töiden kiilatessa edelle. Mutta valmistui sentään lopulta ja joutui muiden tavoin väkivaltaisen pingotuksen kohteeksi. Yläkuvassa vielä luonnontilassa oleva mytty...

...josta kastelun ja pingotuksen jälkeen paljastui kaunis yksilö.

Kokoa valmiilla huivilla on 68x168cm, joten sen voi joko kietaista kaulaan tai olkapäille.

Malli on nimeltään Erigeneia, Silke Terhorstin ilmainen ohje löytyy Ravelrysta. Selkeiden kaavioiden ansiosta ei tarvitse edes kielitaitoa, itse en lukenut sanallista ohjetta lainkaan. 

Tein saman huivin viime kesänä tosi paksusta  kirjavasta langasta ja se näyttää aivan erilaiselta :-)

Tässä siis lankana Merilla, jota virkkasin muistaakseni 2mm koukulla.

Valmis huivi löytyy Putiikista.

Seitinohut pitsihuivi

 Tämä huivi on jo aikaa sitten valmistunut Hayley Tsang Satherin QD_Shawl, jonka ohje löytyy englanninkielisenä Ravelrysta. 

Mulla oli tiestysti taas aivan liian ohut lanka ja 3mm cubics puikko, joten tehdessä ei ollut minkäälaista aavistusta minkä kokoisen lopputuloksen saan.

Eikä se selvinnyt vielä puikoilta pudotessakaan, kauhea myttykasa :-)

Sitten taas vain äärimmäiset keinot käyttöön: kastelu haaleassa vedessä ja tosi tiukka pingotus.

Hyvin lopulta aukesi 

eikä langatkaan katkenneet.

Lopputulos on todella kevyt ja ilmava: yli tuhannen helmen kera huivi painaa vain viitisenkymmentä grammaa

Aika läheltä ja tarkkaan pitää katsoa, että helmet näkyvät, kun ovat niin pieniä, mutta kyllä niitä siellä on.

Malli on aika työläs ja mukana on monenlaisia erilaisia silmukkayhdistelmiä, 

mutta kun vain sitkeästi seuraa kaavioita, niin kyllä niistä lopulta huivi syntyy.

Tämä oli kivan haastava tehdä, joten kuka tietää, jos kokeilisi tehdä toisen hieman paksummasta langasta.

Lankana tässä kuten monissa aiemmissakin helmiä sisältävissä huiveissani on Svarta Fåret'in Merilla (60% merinovilla, 40% akryyli), jota kului vajaa 50g, 3mm cubics pyöröpuikko, 0,5mm virkkuukoukku, jolla pujotin helmet silmukoihin, sekä yli tuhat vihreää siemenhelmeä.

Voimakkaasti pingotettuna valmiin huivin koko on 100x44cm ja se löytyy Putiikin hyllystä.

-Nanna