Väliin tulee sellainen olo, että mitään ei valmistu, eikä varsinkaan mitään näyttämisen arvoista.
Silti aina jotain pientä, kuten nyt vaikka kasa rannekoruja...
Indiana |
Kansas |
Hope |
Hope |
Ja ihastuin Zinnia-huivien virkkaamiseen-kutomiseen niin, että niitä syntyi kaikkiaan neljä kappaletta. Ja sitten lankaa jäi sen verran, että siitä ei enää täysikasvuista Zinniaa olisi saanut.
Mutta nyt paljastan yhden suurimmista syistä, miksi valmista tulee niin vähän.
Olen joskus aiemminkin tehnyt sukkia varpaista alkaen, ja nyt ajattelin sitten kokeilla loppulangasta kahta sukkaa yhtaikaa samalla puikolla. Terät meni vielä ihan ok levennyksineen kaikkineen...
...mutta levennysten jälkeen tuntui, että en saanut sukan ylä- ja alapuolen rajakohtaa siistiksi, joten purkasin ja aloitin levennysten jälkeen uudelleen, nyt kumpikin sukantekele omalla pyöröpuikollaan.
Ja pitihän siihen jotain pitsikuviotakin keksiä koristeeksi...
...etenee lupaavasti...
...tiimalasikantapäät...
...still on progress...
Kunnes sukat olivat päättelyä vaille valmiit. Kokeilin, ja totesin, etten tunne ketään, jonka jalka on kokoa 40.
Purkasin sukat, kaivoin virkkuukoukun esiin ja aloin virkata... jotain. Purkasin.
Lopulta olin tyytyväinen tällaiseen yksinkertaiseen verkkohuiviin.
Höyrytin. Enkä sitten ollutkaan tyytyväinen.
Hmmm. (lankavaraston vanhimmasta päästä)
Testailua... ja purkamista.
Lopulta päädyin virkkaamaan pystysuoraan vauhtiraitoja, ja sain kuin sainkin aikaan valmiin huivin :-)
Hip hip hurraa!
Mielenkiintoinen efekti oli, että vauhtiraitojen myötä aiemmin suorat päädyt "viistoutuivat". Mutta ei haittaa.
Nurja puolikin on ihan hauskan näköinen...
Virkkasin siis ensin 5,5 koukulla Janne -langasta 1p, 2 kjs -verkkoa niin kauan kuin lankaa riitti. Ja sen jälkeen Patons Firefly -langasta jokaiseen poikittaiseen kahden ketjusilmukan "palkkiin" kiinteän silmukan ja väliin yhden ketjusilmukan. Ja lopuksi vielä hapsut kiinni. Pituutta huiville tuli 170cm ja leveyttä 22cm.
(Janne 85%villa, 15% polyamidi, konepesu 40°)
(Patons Firefly 45% viskoosi, 29% akryyli, 17% villa, 4,5% mohair, 3,5% polyamidi, käsinpesu)
Ja huivi sai nimekseen "Ad astra" latinankielisen sananlaskun "Per aspera ad astra" (=vaikeuksien kautta voittoon)
-Nanna-
Tykkään tuosta huivista, sehän on kaunis.
VastaaPoista