Pakkasta vastaan

Olin toissakesänä hamstrannut muutaman kerän Tuva-tweed -lankaa, josta viime keväänä aloin neuloa "jotakin kivaa ja simppeliä".

Mutta niinhän siinä sitten taas kävi, että kyllästyin ennen puoliväliä, ja kun puikkokin sanoi vielä sopimuksensa irti, niin otin sen selvänä purkuvinkkinä.

Ja eikun purkamaan ja uutta mallia kehiin. Neuloin ensin etu- ja takakappaleet sekä kauluksen, ja sitten huomasin, että lanka ei riitäkään hihoihin, kun palmikkokuvio söi lankaa odotettua enemmän.

Lankamaailmassa, josta olin edellisenä kesänä langat hankkinut, oli sopivasti juhannusalet, mutta kauhukseni Tuva-lankaa ei enää ollutkaan saatavana muuta kuin yksivärisenä!

Etsin kaikki suomalaiset verkkokaupat ja aloin olla jo epätoivon partaalla, kunnes pienestä ruotsalaisesta Violas Garn -verkkoputiikista tärppäsi. Tilasin neljä kerää ja opin, että ruotsiksi arvonlisävero on "moms" :-). Ilmeisesti heillä ei ollut tarkoitusta myydä ulkomaille, mutta hienosti toimi silti tilaus ja paketti oli vajaassa viikossa perillä.

 Ja eikun neulomaan. Mutta olin silti tilannut lankaa sen verran naftisti, että hihojen päättelyyn jouduin katkaisemaan aloitukessa jääneet langanpäät (joita yleensä käytän lopussa kappaleiden yhteenompeluun) kaikista neljästä kappaleesta. 

Sitten osat hautautuivat pikkuhiljaa sedimentteihin ja unohtuivat sinne. 

Kunnes viime sunnuntaina huomasin, että ulkona on yli 20 astetta pakkasta. Eikä minulla ollut kuin yksi vanha seiskaveikasta tehty villatakki, jota käytin jo edellisen pakkasviikon. 

Ei auttanut kuin kaivella pusseja ja laatikoita, ja sieltä sitten tuli vastaan tämä murheen kryyni. Pakko oli ottaa neula käteen, etsiä väriin sopivaa seiskaveikkaa ja hammasta purren ommella paita kasaan.

Ja tätä sitten käytin kuluneen viikon, ja lämmin oli! Kauluskin on kivan käytännöllinen: kun sen nostaa ulos mennessä pystyyn niin se yltää suojaamaan leuan, muttei kuitenkaan ihan mene suun eteen.

Malli löytyy punaisena Moda lehdestä 2/2012, lankana käytin siis Tuva -tweed lankaa, joka on 100% villaa, kestää vain käsinpesun :-/ ja neuloin puikoilla 5 ja 6.Mallineule on tuollaista hiukan epämääräistä palmikkoa.

Sen verran langasta on pakko sanoa, että viikon käytön jälkeen alkaa jo kyljen ja hihan saumojen kohdalla näkyä nöyhtääntymistä, kun ovat hankaukselle alttiita. Mutta toisaalta niinhän kai kaikille pehmoisille langoille käy, ja saahan nöyhtät nypittyä pois jos ja kun alkavat häiritä :-)

-Nanna

Raitaa, raitaa ja... raitaa

Sain syksyllä 11-vuotiaalta pojaltani synttärilahjaksi kolme kerää seiska veikka raitaa. Sinistä. Ja saatteeksi, että ei saa tehdä myyntiin.

No, ei muuta kuin kimppuun. Ensimmäiseksi pojalle sukat. Kuten kuvasta näkyy, näitä on käytetty ahkerasti :-)

Ja lanka ei kyllä ainakaan parane vanhetessaan :-/ 

Ensimmäisen sukat jalassa nukutun yön jälkeen niissä oli reikä. Ei auttanut muutakuin ottaa parsinneula käteen ja ehjätä sukka.

Seuraavat sukat tuli omiin jalkoihin... usein harrastamaani neljän kerroksen helppoa kuvioneuletta ja vahvistettu kantapää.

Ohjeeksi väännettynä tästä, sormikkaiden varressa ja tumppujen selkämyksessä.

(Arvatkaa onko helppo toimia samaan aikaan sekä kuvaajana että mallina!)

Työporukan pikkujouluristeily myrskyisellä Suomenlahdella (niin, se syksyn pahin 35m/sek) toimi alkusoittona näille broken seed -sukille, joiden helppo mallineuleohje löytyy täältä.

Tässä samassa kuvassa kaikki neljä erilaista sukassa käytettyä mallineuletta: 2o2n resori, neljän kerroksen vahvistetty kantapää, varsinainen broken seed -mallineule sekä tällä  kertaa sukan pohja perus oikeaa raitaa. 

Sitten ei enää sukanteko maistunut, joten siirryin yläraaja-osatolle.

Ensin kämmekkäät, vilukissa kun olen.

Näiden ongelma vain on se, että ahneuksissani (ja viluissani) neuloin sekä kämmenosan että peukut niin pitkiksi, että nämä kädessä ei voi tehdä juuri muuta kuin katsella telkkua ja lukea :-) Mutta eipähän palele.

Sitten pojalle vielä tumput. Ja juuri kreivin aikaan, lämpötila putosi 15 asteella. Tumput on siksi niin pulleat, kun niissä on topparukkaset sisällä :-).

Ja tämän verran vielä jäikin. Mutta olen niin kypsä siniseen raitalankaan, että tämä saa mennä jämälankakoppaan tulevaisuutta odottamaan.

Vielä lopuksi ryhmäpotretissa.

-Nanna

Pikkuinen pöytäliina

Tässä jälleen Facebookin kirpparipalstalta tehty löytö: soma pikku lipasto vaihtui kahteen pyykinpesuainepakettiin. Alun perin ajattelin tälle jotain tehdä, mutta itseasiassa sehän on ihan kaunis näinkin.

Joulun aikaan vaihdoin lipaston paikkaa, sehän sopi täydellisesti eteiseen peilin alle. Mutta näyttää jotenkin alastomalta, vai mitä?

No eipä hätää, lankaahan riittää kymmeniä kiloja...

Kuka nyt aloitussilmukoita laskee? 

(Minä. 115kpl.) 

Mittaus...

Talouspaperiteline pääsi hetkeksi toisenlaiseen hyötykäyttöön.

Puolivälissä. Ja tarkkasilmäiset huomasivatkin, että malli vaihtui lennossa toiseen.

Vanhassa vara parempi :-) Tämän monikäyttöisen mallikerran kaaviokuvan löydät vanhemmasta postauksesta. 

Valmista tuli. 32x22cm 1,5mm virkkuukoukulla.

Jos ihmettelet noita metallisia häkkyröitä, niin ne ovat veivattavia soittorasioita. Toinen soittaa Vivaldin Vuodenajoista "Kevät" -osan alkutahteja ja toinen Hannaa ja Niiloa :-)

Vielä ruusumaljakko paikalleen.

Fiilisteli Nanna