Varastossani on muutama kerä ohutta Novitan TicoTico- lankaa, niistä pari luonnonvalkoista.
Halusin vaihteeksi neuloa jotain ohutta ihanalla 2,5mm ja 100cm pyöröcubicsillani. Sopiva malli löytyi Dropsin sivulta (malli 156-2). Ja eikun puikko heilumaan.
Keskeltä takaa aloitettavat kolmiohuivit ovat siitä hauskoja, että alkuun työ näyttää etenevän tosi vauhdikkaasti.
Mutta kerros kerrokselta silmukoita on yhä enemmän ja enemmän ja lopulta yhden kerroksen tekemiseen saattaa hurahtaa kymmenenkin minuuttia.
Huomasin jossain vaiheessa, että puikkovalintani oli totaalisen väärä: neulos oli pitsimallista huolimatta tosi "umpinaista", ja siinä kohtaa kun mallin mukaan piti siirtyä reunuksen tekoon, oma huivini oli pituuden puolesta vasta alkutekijöissään. En kuitenkaan enää halunnut purkaakaan. Mallin mukaan silmukoita piti olla 353, minun työssäni niitä oli lopulta yli 500.
Reunusta olisi pitänyt tehdä kuusi kerrosta, mutta siihen ei lanka enää riittänyt, joten tein kuvion loppuun ja kolme kerrosta aina-oikeaa, minkä jälkeen lankaa jäi viitisen metriä!
Ja valmis työ oli pelkkä mytty. Tässä ei enää suihkepullot olisi auttaneet,
joten oli otettava järeämmät keinot käyttöön. Kastelu läpimäräksi haaleassa vedessä, varovaista puristelua pyyhkeen sisällä
ja väkivaltainen pingotus. Pyyhekuivan huivin kuivuminen kesti pari päivää,
mutta maksoi kyllä odottelun vaivan.
Valmiin huivin koko on 154 x 75cm, lankaa meni 200g 2,5mm puikolla.
Lanka on 75% villaa, 25% polyamidia, konepesu 40°. Mutta pesun jälkeen pingotus täytyy tehdä uudelleen.
Tätä oli kyllä mukava tehdä. Tico Ticoa on vielä pari mustaa kerää, voisi kokeilla tehdä vähän isommalla puikolla, josko silloin lanka riittäisi myös reunukseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti