perjantai 21. kesäkuuta 2013

Juhannusaaton aherrusta


Näin alkoi neljän viikon lorvi & lusmu, eli kauan kaivattu kesäloma. Kotimatkalla nappasin kuvan työpaikan lähijärvestä. Varsinainen kohteeni oli kuikka, joka tapansa mukaan sukelsi juuri kun oli saanut kameran kaivettua laukusta. Mutta eipä hätää, saa järvestä kauniita kuvia ilman kuikka-mokomaakin.


Juhannuksen kunniaksi päätin virkata muutaman afrikankukan lisää ikuisuusprojektiini -mikä lie siitä sitten lopulta tuleekaan.
Kukat tehdään luonnollisesti sarjatyönä, pois se minusta, että tekisin yhden palan kerrallaan valmiiksi alusta loppuun...
Tässä samalla summittainen ohje. Kuvallisia ohjeita löytyy netistä googlaamalla "afrikkalainen kukka".


Keskusta:
1) Virkkaa 5kjs, yhdistä renkaaksi.
2) Virkkaa 6x  *2p, 1kjs*
Ensimmäinen pylväs korvautuu 3kjs:llä, kiinnitä viimeinen kjs 3. kjs:aan piilosilmukalla.
Katkaise lanka ja päättele langanpäät saman tien, niin ei koko urakka ole edessä vasta ihan lopussa.


3) Virkkaa jokaisen edellisen kerroksen kjs:n ympärille
(6x) *2p,kjs,2p*
Ensimmäinen pylväs korvautuu 3kjs:llä, kiinnitä viimeinen pylväs 3.kjs:aan piilosilmukalla.

4) Siirry piilosilmukoilla 2:n pylvään yli kjs-renkaaseen, ja virkkaa jokaiseen edellisen kerroksen kjs:n ympärille 7p. 
Ensimmäinen pylväs korvautuu 3kjs:lla, yhdistä viimeinen pylväs 3. kjs:aan piilosilmukalla.
Katkaise lanka ja päättele langanpäät.


5) Virkkaa 7ks (1 jokaisen pylvään päälle) ja pylväsryhmien väliin löysä kiinteäsilmukka, joka koukataan molempien edellisten (oranssien) kerrosten alta.
Katkaise lanka ja päättele langanpäät.


6). Virkkaa 7ks:n päälle: 3p, seuraavaan ks:ään p, kjs, p, ja jälleen 3p, jätä väliin edellisen kerroksen löysä ks.
Jätä lanka tarpeeksi pitkäksi, jotta voit käyttää sitä palojen yhdistämiseen, katkaise ja ompele saman tien kiinni muihin paloihin. Tai säästä tämä vaihe ihan loppuun, jos uskot että kaikki palat pysyvät tallessa siihen saakka. Tai jos haluat tehdä jotain hienoja värisommitelmia.


Kymmenen juhannuskukkaani pääsi edellisten viidenkymmenen seuraksi odottamaan, mihin suuntaan, ja ennenkaikkea koska työ taas etenee.
(Musta keskusta on Novitan Nalle -lankaa, muut värit Gjestal Maijaa, virkkuukoukku 3,5)


Leppoisaa juhannusta kaikille. 
(Kuva otettu aaton aattona klo 00:15)

-Nanna

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Tölkkien uusi elämä


Minulla on pitkin talvea muhinut ajatus tölkkien päällystämisestä, mutta sisällä ei ole kiva heilua suihkemaalin kanssa. Vaan nyt ei löytynyt enää hyvää tekosyytä siirtää kokeilua kauemmaksi. Tuumasta toimeen siis.


Tölkit avataan ja sisus poistetaan. Mielellään siitä tehdään jotain herkullista ruokaa eikä vaan heitetä pois.
Itse en halunnut käyttää kierrätystarkoitukseen tölkkejä, joissa on repäisynipsu avaamista varten, koska tuollaisten purkkien sisäreunaan jää terävä metallireuna, johon takuuvarmasti jossain kohtaa teloo sormensa.
Minulla on (okei mainostetaan nyt sitten) Tupperwaren purkinavaaja, joka (kun sen käytön oppii) avaa tölkin siististi reunaa myöten, eikä minkään sortin viiltoansoja jää.

Ruokailun jälkeen tölkeistä poistetaan etiketit ja ne pestään huolella. Liima on aika tiukassa, mutta ei haittaa vaikka sitä ei kokonaan irrota, koska lopulta se jää kuitenkin langan alle piiloon.

Sitten vaan maalaamaan!


Sisältä pariin kertaan, ulkopinta ja pohja kertaalleen. Nurmikon ja sormien maalaus ei ole välttämätöntä, mutta luultavasti väistämön seuraus.


Päällystin purkkeja kahdella eri tavalla. Tässä on virkattu purkin levyinen suorakaide, joka tiukalle vedettynä yltää purkin ympäri. Sitten vaan ommellaan alku- ja loppupää yhteen. Jos virkattu osuus on tarpeeksi tiukka, liimaa ei välttämättä tarvita.


Toinen vaihtoehto olisi virkata ympyränä alhaalta ylöspäin, mutta itse en saanut virkattua niin tiukkaa.
Neulomista voisi kokeilla kanssa, vähän kuin sukan vartta tekisi. Kuvioneuleena, kirjoneuleena tai miten vaan, mielikuvitus rajana.


Toinen versio tuli mieleen siitä, kun tokaluokalla virkattiin metrikaupalla "kissanhäntää", ja päällystettiin sillä sitten talouspaperirulla (=vartalo) ja wc-paperirulla (=pää) ja niistä sitten tuli koira...
Silloin virkattiin vielä salaa sormilla kun opettajan silmä vältti, mutta nyt taitaa sujua koukulla nopeammin.
Eli: virkkaa metrikaupalla ketjusilmukoita. Vaihda välillä väriä jos siltä tuntuu, niin saat purkkiisi raitoja.
Älä katkaise lankaa; tarpeellisen ketjusilmukkajonon pituutta on hankala arvioida, mutta lisää voi virkata sitä mukaa kun tarvii.


Sivele maalatun purkin pintaan liimaa (Erikeeper tai muu vastaava) alareunasta alkaen muutaman sentin matkalle kerrallaan (ainakin minun liimani kuivuu tosi nopsaan, joten ei kannata koko purkkia sivellä kerralla).


Kieputa sitten virkkaamaasi kissanhäntää tiiviisi spiraalina purkin ympäri. Kun liimattu ala loppuu, lisää liimaa seuraavalle pätkälle ja jatka kissanhännän kiinnittämistä. Jos valmis häntä loppuu, virkkaa lisää, kunnes koko purkki on päällystetty. 



Voilá! Valmista tuli. 
Pinnat voisi vielä koristella virkatuilla kukilla, napeilla tai helmillä... Virkatussa mattoversiossa ne olisi helpointa kiinnittää ennen kiinniompelua. Ketjusilmukkaversiossa päivän sana on liima.


Purkeissa voi säilyttää kyniä, virkkuukoukkuja, sukkapuikkoja tai mitä nyt kenelläkin säilytettävää on.

Seuraavaksi pitää kokeilla neulosversiota.

-Nanna-