Näytetään tekstit, joissa on tunniste Janne -lanka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Janne -lanka. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Kalastajaneule ja sen poika


Kuluneella viikolla valmistui kaksi kalastajaneuletta isälle ja pojalle. Ohje löytyy Pirkan sivuilta. Ja toki Novitaltakin, jossa ohje käsittääkseni alunperin on julkaistu. Tein tämän saman paidan joulukuussa, siihen oli löytynyt aivan ihastuttavat rautanapit. Nämä odottavat vielä omiaan.


Ohje on Novitan 7-veljestä langalle. Nämä on tehty Gjestalin Jannesta, jossa on hiukan enemmän villaa. Janne on hieman ohuempaa ja löyhäkierteisempää kuin seiskaveikka, mutta jos käsiala osuu kohdalleen, niin lankoja voi käyttää lähes ristiin.


Pinta on helppoa kahden kerroksen neulosta: oikealla neulotaan 1o,1n ja nurjalla 3o, 3n. Tarkempi kaavio löytyy ohjelinkkien takaa.


Ja koska lankaa vielä jäi, tein lopuista perussukat vahvistetuilla kantapäillä ja nauhakavennuksilla, valkoiset raidat ovat seiskaveikkaa.

******


Olen kotoisin Kokkolasta ja siellä vietetään Venetsialaisia näin elokuun viimeisenä viikonloppuna. Muistan kuinka lapsuudessa käytiin aina venetsialais-ajelulla katselemassa rannikon huvila-asukkaiden toinen toistaan hienompia kynttiläasetelmia vedessä ja rannoilla. 
Nykyään Pohjanmaallakin juhlinta lienee siirtynyt enemmän turuille ja toreille ja Wikipedian mukaan juhlaa vietetään jo koko maassa. Niin täällä Tampereellakin. 
Perinteistä Venetsialiasjuhlaa vietetään jo toista kertaa :-) ja päätimme sitä käydä katsomassa. Veeti Kallio lauloi Ratinan suvannossa Doorsin musiikkia ja Light My Fire-biisin jälkimainingeissa keskeltä suvantoa ammuttiin ilotulitteita.
 Ihan hyvin tuntui karnevaali sopivan tänne sisämaahankin, ja totesimmekin, että mukavampi ilotulitteita on katsella lämpimässä elokuun yössä kuin joulukuun pakkasissa vilusta täristen. (Tamperehan järjestää itsenäisyyspäivän kunniaksi hienot ilotulitukset, reilusti pidempi perinne kuin Venetsialaisissa :-)

Mietiskeli Nanna




tiistai 24. joulukuuta 2013

Tänä Jouluna...


... vihertää. Lumesta ei siis ole Tampereen seudulla tietoakaan. Siitä huolimatta lähilammikon veden peittämällä jäällä on jo näkynyt muutama uhkarohkea pilkkijä. Saaliista ei ole tietoa.

Edellisestä postauksesta on aikaa taas vaikka kuinka. Käsityörintamalla en silti ole ollut toimettonana. Lankakorissa on lukuisia UFOja (unfinished object = keskeneräinen työ). 

Joulun alla Paulan äiti halusi samanlaisen tunikan kuin tyttärensä (ja jota kirosin muutama postaus aiemmin hankalaksi työksi. Toinen kappale oli jo helpompi toteuttaa, mutta edelleenkään en suosittele tekemään bambusta, ohje kun on villalangalle.) 


Lanka tässäkin siis Blend Bamboo, puikot 4, 3½ ja 3, ohje Ravelrysta, tässä noin 20 senttiä alkuperäistä pidempänä ja pidemmillä hihoilla.

*****


Paulan mies sai joululahjaksi (vaimoltaan, ei siis minulta :-) ) tällaisen jättineuleen. (Ohje Novitan sivulta) Hiukan hirvitti, kun hihan mitaksi ilmoitettiin 89cm... Mutta jos edellisessä paidassa on sen pituiset hihat, niin tuskin käsivarret on ainakaan kutistuneet. Lankana Janne (85% villa, 15% polyamidi), puikot 5, ja Paula oli jostain löytänyt aivan ihanat metallinapit.

*****


Syyslomalla Kokkolassa ostin paikallisesta lankakauppa Katariinasta ensimmäiset hiilikuitupuikkoni. Ja kun samalla reissulla kummipojan pikkuveli Milo pisti tilaukseen lapaset, niin pääsin kokeilemaan noitakin. 
Ihan hyvät ja kevyet, mutta en tiedä kuvittelinko vain, vai kuivattavatko puikot käsiä. 


Näissä lankana siis Seiskaveikka ja puikot 3½. Varmuuden vuoksi vielä nimikointi (vapaalla kädellä, kuten näkyy), etteivät mene sekaisin :-) Eihän siis kummipoikaa voinut jättää ilman omaa paria...

*****


Työkaverini Leila halusi pipoonsa sopivat tumput. Mutta koska Seiskaveikkaa ei tänä vuonna ollut tummansininisenä, tumput on toteutettu kaksinkertaisesta Nallesta puikoilla 4. Melkoisen jämäkät siis, mutta kuulemma lämpöiset.

*****


Ja lopuksi vielä Mirjan tilaus sukulaistytölle: sormikkaat Maija-langasta (85%villa, 15% polyamidi) puikoilla 3. Nämä olivat ensimmäiset sormikkaani, kun jopa tumppujen peukalot meinaavat jäädä tekemättä. (Olen suurten pintojen ihminen, väkertäminen ei oikein sovellu luonteeseeni.) Mutta ei tuo niin paha rasti ollutkaan. Ehkä teen joskus toisetkin. Ehkä.

Molemmissa käsineissä mallineule on tosi helppoa viiden silmukan ja neljän kerroksen valepalmikkoa:

1.– 3.krs: neulo 3o, 2n
4.krs: siirrä 3s oikealle puikolle. Nosta vasemman puikon avulla ensimmäisenä siirretty silmukka kahden muun yli (vasemmalle).
Siirrä 2 jäljellä olevaa silmukkaa takaisin vasemmalle puikolle, neulo 1o,lk,1o,2n.

*****

Oikein rauhallista joulua sinulle!

toivottelee Nanna


lauantai 11. toukokuuta 2013

Koskaan mitään valmista...


Väliin tulee sellainen olo, että mitään ei valmistu, eikä varsinkaan mitään näyttämisen arvoista.
Silti aina jotain pientä, kuten nyt vaikka kasa rannekoruja...

Indiana
Kansas
Hope
Hope

Ja ihastuin Zinnia-huivien virkkaamiseen-kutomiseen niin, että niitä syntyi kaikkiaan neljä kappaletta. Ja sitten lankaa jäi sen verran, että siitä ei enää täysikasvuista Zinniaa olisi saanut.

Mutta nyt paljastan yhden suurimmista syistä, miksi valmista tulee niin vähän.


Olen joskus aiemminkin tehnyt sukkia varpaista alkaen, ja nyt ajattelin sitten kokeilla loppulangasta kahta sukkaa yhtaikaa samalla puikolla. Terät meni vielä ihan ok levennyksineen kaikkineen...


...mutta levennysten jälkeen tuntui, että en saanut sukan ylä- ja alapuolen rajakohtaa siistiksi, joten purkasin ja aloitin levennysten jälkeen uudelleen, nyt kumpikin sukantekele omalla pyöröpuikollaan.
Ja pitihän siihen jotain pitsikuviotakin keksiä koristeeksi...


...etenee lupaavasti...


...tiimalasikantapäät...


...still on progress...

Kunnes sukat olivat päättelyä vaille valmiit. Kokeilin, ja totesin, etten tunne ketään, jonka jalka on kokoa 40. 
Purkasin sukat, kaivoin virkkuukoukun esiin ja aloin virkata... jotain. Purkasin.

 

Lopulta olin tyytyväinen tällaiseen yksinkertaiseen verkkohuiviin. 
Höyrytin. Enkä sitten ollutkaan tyytyväinen.


Hmmm. (lankavaraston vanhimmasta päästä)


Testailua... ja purkamista.


Lopulta päädyin virkkaamaan pystysuoraan vauhtiraitoja, ja sain kuin sainkin aikaan valmiin huivin :-)
Hip hip hurraa!






Mielenkiintoinen efekti oli, että vauhtiraitojen myötä aiemmin suorat päädyt "viistoutuivat". Mutta ei haittaa.


Nurja puolikin on ihan hauskan näköinen...

Virkkasin siis ensin 5,5 koukulla Janne -langasta 1p, 2 kjs -verkkoa niin kauan kuin lankaa riitti. Ja sen jälkeen Patons Firefly -langasta jokaiseen poikittaiseen kahden ketjusilmukan "palkkiin" kiinteän silmukan ja väliin yhden ketjusilmukan. Ja lopuksi vielä hapsut kiinni. Pituutta huiville tuli 170cm ja leveyttä 22cm.

(Janne 85%villa, 15% polyamidi, konepesu 40°) 
(Patons Firefly 45% viskoosi, 29% akryyli, 17% villa, 4,5% mohair, 3,5% polyamidi, käsinpesu) 

Ja huivi sai nimekseen "Ad astra" latinankielisen sananlaskun "Per aspera ad astra" (=vaikeuksien kautta voittoon)

-Nanna-

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Zinnia -shaalihuiveja kaksin kappalein


Luet parhaillaan Silmukoita -blogin sadatta postausta. Virstanpylväs kai tämäkin.
Ruotsinkielisessä Facebook-ryhmässä on vallalla boomi, jossa neulotaan Garnomeran suunnittelemaa Pyttipanna -huivia. Siinä on idana neuloa ensin kapea pitsireunus ja sen jälkeen varsinainen huiviosa halutun muotoiseksi. 
Päätin kokeilla vastaavaa tekniikka, mutta päädyin lopulta virkkaamaan vanhaa reunapitsikuviota.


Puolitoista metriä myöhemmin....


Ja tässä jo valmiina.
Pitsin yläreunasta siis poimitaan silmukat ja neulotaan lyhennetyin kerroksin keskeltä reunoja kohti, joka kerroksella muutama silmukka  enemmän kuin edellisellä. Näin huiviin tulee hieman kaarevuutta.


Lähis...


Kaverukset...


Itseasiassa tein tämän puuvillaisen ensin, ja ajattelin sitten kokeilla paksummasta langasta samanmoista. Hyvin toimii kummatkin ja näitä oli tosi hauska tehdä.



Mietiittin pojan kanssa nimeä huiville, jokin kukka noista kaarista tulee mieleen. Päädyttiin "Zinniaan", joka on oppineenkukan tieteellinen nimi :-)


Zinnia Natural
Lanka Gjestal As Janne (85% villa, 25% polyamidi, konepesu 40°).
Virkkuukoukku 5,5mm, pyöröpuikko 6mm. 
Valmiin huivin koko on 145x24cm.


Zinnia Summerday
Lanka Schachenmayr Catania Fine Color (100% puuvilla, konepesu 40°)
Virkkuukoukku 2,5mm, pyöröpuikko 3mm.
Valmiin huivin koko 130x17cm.

Molemmat Zinniat löytyvät Putiikin huivihyllystä.