Ihan ei mennyt kuin Strömsössä - Jättipeitto

Löysin keväällä söpön kuvan Pinterestistä, ja kun hyllyssä oli edellisen virkatun peiton jäljiltä jos jonkin väristä lankaa, päätin kokeilla josko ristipistomallin mukaan voisi virkata peiton.

Tästä se sitten lähti 18.5. Ja totta puhuen tuohon se olisi saanut jäädäkin :-) 

Ensin kokeilin pienen matkaa C2C -virkkauksella, mutta totesin, että peitosta tulisi sillä aika iso, joten purin ja virkkasin mini C2C:tä. Molemmat ovat kulmasta kulmaan -tekniikoita, mutta ensinmainitussa käytetään pylväitä, minissä puolipylväitä.

Alku näytti kyllä lupaavalta...

...mutta sitten langat alkoivat mennä sekaisin. Fakta juttuhan on, että jos lankakerää käyttää molemmista päistä ja ne kieppuvat toistensa sekä kaikkien muiden lankojen ympäri ei-säännöllisesti, niin silloin tulee ensin sotkua ja lopulta väistämättä solmuja.

Tämä oli viimeinen kerta kun näin työn avattuna ennenkuin se sitten oli valmis. Tässä kohtaa värien asettelu näytti vielä jokseenkin siedettävältä.

Tältä teko näytti virkkuukoukun takaa katsottuna. Mittakaavaa antaa, että oranssi, sininen ja vaalenapunainen kerä ovat 500g keriä. Ja virkkasin siis lattialla istuen, muu olisi ollut jokseenkin mahdotonta.

Tekeminen oli puolivälin kieppeillä todella tuskastuttavan hidasta. Yhden edestakaisen kerroksen tekoon meni melkein kaksi tuntia, ja kun kerroksia on kaikkiaan yli 300, niin työtunteja kyllä kului paitsi itse virkkaamiseen myös siihen, että oli riittävän selkeä kuva mitä virkata:

Printatusta kuvasta tihrustaminen ei onnistunut, joten piirsin kuvan ruutu ruudulta tuollaiseen neulesuunnitteluohjelmaa (knitbird), ja siitä sitten laskin, miten värit aina kullakin kerroksella vaihtuvat, Kirjoitin aina muutaman kerroksen kerrallaan tuollaiseksi koodiksi, josta siten virkkasin.

Väliin itseäkin huvitti nuo koodit, että onneksi kukaan muu ei joudu virkkaamaan niiden mukaan. Minulla oli esim. lanka, jonka väriä en oikein osannut määritellä. Se oli siis omituisen väristä, joten sen koodi oli om. Väliin meinasin itsekin seota omaan näppäryyteeni, kun virkkaukseen tuli parin viikon taukoja.

Ja ne langanpäät! Päätin (onneksi!) heti alussa, että kun eri värejä alkaa tulla mukaan työhön, niin sääntönä on, että jokaisen edestakaisen kerroksen jälkeen pitää päätellä viisi langanpäätä. Omaksikin yllätykseksi lähes pysyin tässä määräyksessä, minkä vuoksi peitto ylipäätään valmistui. Kaikkiaan langanpäitä oli 530, joten jos ne olis pitänyt hoidella lopuksi, niin enpä olisi tainnut enää viitsiä.

Tällainen lopputuloksesta sitten tuli. Kun ensimmäisen kerran levitin valmiin viltin lattialle, niin oli kyllä aika järkytys. 

Ensinnäkin koko. Peitto on 184 x 188 cm. Puolikas olisi ollut ihan kiva :-) Mittakaavaa antamassa on neuloosi-kortti, joka on kokokuvassa puunrungon vieressä. 

Painoa en osaa sanoa, kun en omista sellaista vaakaa, jolla tämän voisi punnita, mutta luonnonvalkoista kului vajaa 1,5 kg, joten kyllä tuo ainakin kolme kiloa painaa, ehkä enemmänkin.

Värien sommittelu ei myöskään oikein onnitunut (se "om" on tuo vihertävä oksennuksen värinen kukka suunnilleen keskellä), tai pikemminkin peittoa vaivaa värisommittelun puute.

 Lähikuvista näkee c2c-ekniikan rakenteen hyvin. Se koostuu tuollaisista "neliöistä" ja se juuri herätti ajatuksen ristipistotyön siirtämisestä tälle tekniikalle.

Harvemmin näkee kuvia töiden nurjasta puolesta, mutta tässä muutama sellainen. Koska olen laiska langanpäättelijä, kuljettelen lankoja työn sisällä pitkiäkin matkoja. Peittoni ei siis näytä samalta molemmin puolin, vaikka jotkut siihen pyrkivätkin.

Tässä sama perhonen nurjalta ja oikealta puolelta kuvattuna. 

No jos ei muuta, niin tässä on takuuvarmasti uniikki virkattu peitto, en usko, että kukaan muu on niin hölmö, että tekee samanmoisen :-) Reunuksen ohje löytyi niin ikään Pinterestistä.

Lankana käytin Novitan Mammutti-lankaa (80 % akryyli, 20% villa, pesu 40°C) sekä 7-veljestä (75% villa, 25% polyamidi, pesu 40°C) ja 5mm koukkua.

Nyt en ihan heti (ainakaan viikkoon) aloita uuden kirjavan peiton virkkausta. Lankaa kyllä olisi vielä...

virkkaili Nanna

***********

PS.Tämä peitto etsii uutta arvostavaa omistajaa osoitteessa 

www.nannanputiikki.com

Pikkupeittoja hyväntekeväisyyteen

Minulle sattui syksyllä kardinaalimoka: kuvittelin tilaavani AdLibriksestä ihanan herkullisia huivilankoja, mutta sainkin jättipaketin, jossa oli suuria kutosen puikoilla neulottavia lankakakkuja.

Alkujärkytyksestä selvittyäni pohdin mitä noista voisi tehdä. 

Päädyin virkkailemaan pikkuisia peittoja C2C -tekniikalla (=kulmasta kulmaan).

Kysyin Nuttu-projektilta, ottaisivatko he peitteet vastaan eteenpäin toimittettavaksi, ja he suostuivat mielellään. 

Nuttuprojetki on Pirkko Tuppuraisen ideoima hyväntekeväisyysprojekti, jossa vapaaehtoiset neulovat standardityyppisiä vauvannuttuja, jotka viedään apua tarvitseville, lähinnä sairaaloihin esim. Etiopiassa, Afganistanissa yms.. Nutun nettisivulta voit lukea tarkemmin projektin historiasta ja avustuskohteista. Heillä on myös aktiivinen facebook-ryhmä. Siellä kerrottiin, että syyskuuhun mennessä nuttuja oli neulottu 157 000, minkä lisäksi vapaaehtoiset neulovat myös kypärämyssyjä, junasukkia- ja tumppuja. Tällä hetkellä nuttumäärä on varmaan tuhansia huikeampi.

Minun projektipeittoni virkkasin 5,5mm koukulla suunnilleen yhden peiton kerästä.

Valmiita peittoja tuli 15 kappaletta viidessä eri värissä. Lanka on Kartopu Jersey-nimistä, yhdessä kerässä on 200g (360m). Materiaali 80% akryyliä, 20% villaa.

Sujautin paketin täytteeksi vielä muutaman aiemmin virkkaamani pikkupeiton. 

Jos haluat osallistua Nuttuprojektiin, heidän sivuiltaan löytyvät ohjeet neuleisiin sekä valmiiden asujen lähettämiseen. Keräys on voimassa jatkuvasti.

**************

Toinen joulunaluspaketti lähti Lankava Oy:n ja Pelastakaa lapset ry:n joulukeräykseen, jossa lahjoitetaan lämpöisiä asusteita vähävaraisten perheiden lapsille. Tyhjentelin varastosta nelisenkymmentä huivia, parit säärystimet ja parisenkymmentä helminauhaa. 

*********

Järkyttävintä tässä kaikessa oli, että missään ei näy, että jotain olisi poistunut, vaan edelleen joka paikka pursuaa lankaa sekä keskeneräisiä ja valmiita käsitöitä :-)
Toistaiseksi vuoden alussa alkanut langanostolakkoni on pitänyt, mistä olen oikein ylpeä :-)

terkuin Nanna

Prinsessapeitto vol.1

Törmäsin syksyllä niin mielenkiintoisen kuuloiseen CALiin (Crochet along = virkataan yhdessä), että päätin aloittaa sen jo heti alusta, ensimmäistä kertaa.

CALeissa on yleensä kyse siitä, että joku taho julkaisee virkkausmallia (tai neulemallia = KAL, knit along) yleensä vain pienen pätkän kerrallaan. Alussa annetaan vain lankatyyppi, menekki ja jotain muita tietoja, mutta lähtökohtaisesti työtä aletaan tehdä sokkona tietämättä millainen lopputulos on ja ohjeesta julkaistaan uusi osia esim. kerran viikossa.

Olen joskus tehnyt jotain jos valmiiksi julkaistuja KALeja, esim. Niina Laitisen Taimitarhan sukat oli alkujaan pätkissä julkaistu. Mutta nyt jäin heti koukkuun.

Niin että mikä CAL minut nyt sitten sananmukaisesti koukutti? Two Heart Crochet -sivuston Princess & Villains Cal (=Prinsessat ja lurjukset), jossa ohje julkaistiin 25:een virkattuun Disney-elokuvista tuttuja hahmoja esittävään palaan, periaatteessa siis pienen peiton kokoiseen työhön.

Tekniikka, jolla palat tehtiin, oli minulle uusi: mini c2c -virkkaus, video-ohje linkistä. Palat siis virkataan nimensä mukaisesti nurkasta nurkkaan ja "mini" tulee siitä, että käytetään puolipylväitä kokopylväiden sijaan. Ei muuta kuin heti tuumasta toimeen niillä langoilla mitä hyllyssä sattui olemaan. Käteen tarttui Maija-langan jämiä. Virkkaus tuntui niin hauskalta ja haastavalta, että päätin ostaa lisää värejä ja tehdä koko työn. Hankin summanmutikassa sen kummemmin lankakarttoja lukematta hahmoja varten lisää Maijaa ja koska minulla on valtavasti eri värisiä keriä Nalle-lankaa, päätin käyttää niitä pohjaväreinä. Virkkuukoukkuna 4mm koukku.

 Virkkaaminen sinänsä ei olisi kestänyt ihan näin kauan (vaikka toki hidasta tämä on), mutta koska vastustan periaatteessa kaikenlaista turhaa printtaamista, niin en näitäkään kuvia printannut, vaan virkkasin vain tietokoneen ääressä. Kuviota pitää seurata mallista kokoa ajan, joten virkkasin vain aina muutaman rivin kerrallaan kun satuin muutenkin olemaan koneella.

 Mutta sitkeys palkitaan: Tadaa!! Siinä ne ovat, 24 lappua kooltaan 25cm valmiina yhdistettäväksi. Mutta koska sekin vaatii vielä miettimistä ja jonkin asteista suunnittelua (CAL:ssa on kuvat vain paloihin), niin en malttanut enää odotella julkaisua vaan esittelen koko lauman jo nyt :-) Osassa väritys on onnistuneempi, osassa vähemmän onnistunut, mutta näillä mennään.

Prinsessa Jasmine elokuvasta Aladdin.

Evil Queen - Paha Kuningatar elokuvasta Lumikki.

Cinderella - Tuhkimo

Tiana elokuvasta Prinsessa ja sammakko.

Snow White - Lumikki

Anna elokuvasta Frozen.

Elsa elokuvasta Frozen.

Rapunzel -Tähkäpää elkuvasta Kaksin karkuteillä

Maleficent - Pahatar. Samannimisestä elokuvasta, jossa Ruususen tarina kerrotaan Pahattaren näkökulmasta.

Ariel elokuvasta Pieni merenneito.

Aurora - Prinsessa Ruusunen

Belle elokuvasta Kaunotar ja hirviö.

Ursula elokuvasta Pieni merenneito. Tämä oli kaikkein työläin hahmo virkata.

Lady Tremaine - Äitipuoli elokuvasta Tuhkimo.

Hans elokuvasta Frozen

Merida elkuvata Urhea (Brave)

Dr. Facilier - Varjomies elokuvasta Prinsessa ja sammakko

Gaston elokuvasta Kaunotar ja hirviö

Mother Gothel elokuvasta Kaksin karkuteillä

Jafar elokuvasta Aladdin

Mulan

Pocahontas

Kuvernööri Ratcliffe elokuvasta Pocahontas

Anastasia.  

Tämä ei ollut suoraan CAL:ista vaan jonkun muun tekemä lisämalli. Huomasin vasta lähes valmiina, että hahmo on toispuoleinen, mutta en alkanut enää purkamaan. Sijoitan sen valmiin peitteen nurkkaan.

************

Nyt palat on leviteltynä olohuoneen lattialle, ja mietin mihin järjestykseen ja millä tekniikalla ne yhteen kiinnitän. Palaan siis asiaan kun peitto on valmis.

-Nanna