Palapeitto "Old Roses"

Siinä se on, valmis peitto. Lankajemman tuhoamisteemalla jatketaan. Minulla on siis jostain syystä valtavat kasat La Laine du Nord -lankaa eri väreissä, kuten olette varmaan jo aiemmista postauksista havainneet. Eikä se ota loppuakseen vaikka kuinka sitä käyttää. Tähän upposi sentään jo useampi kerä. 

Peiton inspiraatiolähde on netissä paljon pyörinyt kuva asuntomessuilla olleesta matosta, tiedättehän, siitä, jossa on turkoosia ja paljon eri harmaan sävyjä? 

Omassa peitossani on erilaisia (vanhan) rosan sävyjä, siksi se sai nimekseen "Old Roses".

Tässä pikaohje lappujen tekoon. Näitä oli tosi mukava tehdä, jotenkin riittävän simppeleitä ja nopeaan valmistuvia. Bussimatkalla kotoa Tampere-talolle ehtii virkata tasan kaksi lappua (testattu kahteen otteeseen).

1. 5kjs, yhdistä renkaaksi piilosilmukalla. Itse en tässä vaiheessa vielä kiristä rengasta vaan teen sen vasta kiinteäsilmukkakerroksen jälkeen.

2. 1kjs (=1. ks) virkkaa 11ks renkaaseen, yhdistä piilosilmukalla. (Kiristä aloitusrengas)

3. 5kjs (=1. pylväs + 2kjs). Virkkaa pylväs jokaiseen edellisen kerroksen silmukkaan, väliin aina 2 kjs. Yhdistä viimeisten 2 kjs:n jälkeen ps:lla aloitusketjun 3. kjs:aan. Sinulla on nyt 12 pylvästä (kannattaa laskea, itsellä oli useammankin kerran tässä kohtaa 13 :-) )

4. 1ps seuraavaan kjs-kaareen. 3kjs (= 1.pylväs). virkkaa kolme pylvästä yhteen jokaiseen kjs-kaareen:

virkkaa pylväs niin, että jätät viimeisen läpivedon tekemättä (koukulle jää kaksi silmukkaa) ja aloita uusi pylväs jo tässä vaiheessa. Virkkaa tätäkin pylvästä vain puoliväliin (koukulle jää kolme silmukkaa) ja aloita kolmas pylväs. Virkkaa tämä pylväs valmiiksi ja vedä viimeinen langankoukkaus kaikkien muidenkin silmukoiden (yhteensä neljän) läpi. 

Virkkaa pylväsryhmien väliin 3kjs.

Kiinnitä viimeinen 3kjs-ketju ensimmäisen pylväsryhmän päälle. 1piilosilmukka seuraavaan kjs kaareen.

5. Virkkaa kaareen 3kjs (=1,pylväs), 2p, 3kjs, 3p (=1.kulma) 

Sitten 2kjs, seuraavaan kaareen ks, 2kjs, seuraavaan kaareen ks, 2kjs, seuraavaan kaareen 3p,3kjs,3p (=2. kulma). Työhön tulee... neljä kulmaa! Yhdistä viimeinen kjs-pari aloitusketjun 3. silmukkaan. 

6. Virkkaa 3kjs (=1. pylväs). 2 seuraavan pylvään päälle pylväät, kulman kaareen 2p, 3kjs, 2p. Ja jälleen kolmen pylvään päälle pylväät, 2kjs;n kaarista ensimmäiseen 2p, keskimmäiseen 1p ja kolmanteen 2p. Kullakin sivulla on nyt 15 pylvästä. Kiinnitä piilosilmukalla aloitusketjun 3. silmukkaan.

7. 4kjs (=1p+kjs) jätä väliin yksi pylväs, seuraavaan 1p, 1kjs. Virkkaa joka toiseen pylvääseen pylväs ja väliin kjs. 15 ed. kerroksen pylvään päälle tulee 8 pylvästä. Virkkaa nurkkakaariin kolme pylvästä ja niiden väleihin 1kjs. Kiinnitä viimeisen kjs:n jälkeen piilosilmukalla aloitusketjun 3. silmukkaan, katkaise lanka.

Paloja voi sitten tehdä sarjatuotantona tai yhdistellä saman tien. Itse tein epämääräisen kasan paloja ja aloin sitten vasta miettiä miten ne sommittelisin.

Tällaista muodostelmaa sitten jouduttiin imuroidessa välttelemään. Langanpäät voi päätellä heti palan valmistuttua tai ennenkuin virkkaa uloimman kerroksen eri värisellä langalla.

Tein reunukset mustalla langalla. Monet kiinnittävät ensin langan työhön ja tekevät ketjusilmukat korvaamaan ensimmäistä pylvästä. Itse vaihdan väriä niin, että teen normaalin virkkausaloitussilmukan, pidän langanpään tiukasti kämmenessä ja virkkaan suoraan työhön ensimmäisen pylvään.

Virkkaa työssä jokaiseen pylvääseen ja jokaiseen kjs-kaareen yksi pylväs sekä kulman keskimmäiseen pylvääseen 4 pylvästä (tai kolme, jos haluat yhdistää kaikki palat kulmista samaan silmukkaan niin, ettei keskelle jää reikää). 4 kulmapylväällä laskettuna jokaisella sivulla on 25 pylvästä. Katkaise lanka ja päättele.

Yhdistin palat niin, että irrotin koukun silmukasta, työnsin koukun läpi valmiin palan oikelta puolelta ja vedin vapautetun silmukan työn läpi. Sitten virkataan 4 pylvästä, irrotetaan taas koukku silmukasta, lasketaan valmiista kappaleesta 4. silmukka, työnnetään koukku sen läpi ja vedetään silmukka läpi. 

Tästä tulee hieman ohuempi liitos kuin jos käyttäisi piilosilmukkaa. Mustassa langassa jälki ei kunnolla erotu, mutta siitä tulee hieman palmikkomainen (kurkkaa täältä). Jos haluat yhdistää tiheämpään niin siitä vaan :-)

Tästä se lähtee...

Väliaikakuva...

Ja valmista tuli.

Reunaan virkkasin yhden ks-kierroksen mustalla. Sitten pylväskaaret: ks, 3. silmukkaan: p,kjs,p,kjs,p,kjs,p, kjs, p (=5p, väleihin kjs:t) ja 3. silmukkaan ks. 

Sitten vielä musatalla kerros kiinteitä silmukoista silmukan takareunasta: kaarelle 7ks ja "kuoppien" kohdalla 3ks yhteen. 

Kas siinä se. Kokoa peitolle tuli 185x150cm. Ja lanka... ei loppunut vieläkään.

**************

Tässä 12-vuotiaana kangaspuilla tekemäni viltti. Värimaailmassa on jotain kumman tuttua, vai mitä.

Tämä on pysynyt yllättävän hyvänä, vaikka sillä on ikää yli 30 vuotta, ja on jatkuvasti käytössä. Laadukasta lankaa siis.

virkkaili Nanna

Lankajemman tuhoamista

Syksy on minusta paras vuodenaika. Varsinkin jos ei sada paljoa.

Laiskan kesän jälkeen innostun (joskus) käsitöistäkin. Jopa sen verran, että saan jotain valmiiksikin asti eikä pelkästään lisää UFOja nurkkiin pölyä keräämään.

************

Tähän alkuu yhdet törkeän rumat sukat (menivät johonkin nuorisotilaan yhteissukiksi), joita en muuten julkisesti edes tunnustaisi, mutta niissä on yksi jippo, jonka takia ne tähän näytille laitan.

Jippo on kantapäässä ja nimenomaan siinä, miten silmukat poimitaan lapun reunasta nurjalta puolelta niin, ettei jää reikiä. (Itse en ole koskaan huomannut, että reikiä jäisi omillakaan poimimistavoilla, mutta ilmeisesti tämä on aika yleinen ongelma.) Ohje löytyy YouTubesta (klikkaa tätä linkkiä).

Videolla mieshenkilö opastaa sisarelleen silmukoiden poiminnan. Hän puhuu englantia, mutta video on niin havainnollinen, että idean ymmärtää ilman kielitaitoakin. 

Jotta poimiminen videon mukaan onnistuu, kantalappua tehdessä jokaisen kerroksen viimeinen silmukka neulotaan oikein ja ensimmäinen nostetaan nurin neulomatta. 

***********

Sitten varsinaiseen asiaan, eli Maija-lankojen tuhoamisprojektiin.

En juurikaan kirjoneuleita tee, mutta nyt päätin yrittää. Itseni tuntien pako tehdä molemmat sukat samanaikaisesti, muuten toinen saattaisi jäädä tekemättä. Ja toki näin on helppo seurata langan menekkiäkin.

Jostain syystä piirtelin kuviot muistiin sitä mukaa kun niitä neuloin. Hölmöä, koska mihin sitä enää tarvii, kun molemmat sukat valmistuvat rinta rinnan :-D. Mutta eipä taida olla ensimmäinen (eikä taatusti viimeinen) tekemäni hölmö asia.

Yksi ei-hölmö asia oli se, että päättelin langanpäät aina muutaman kerroksen välein sitä mukaa kun niitä muodostui, eli kärkikavennuksen jälkeen oli vain yksi langanpää jäljellä. Suosittelen lämpimästi!

Kantapää näissäkin tuon yllämainitun linkin mukainen eli nurjalta poimittu.

Kärkiosaan tein pelkkiä raitoja. Mutta olen kyllä näihin ihan tyytyväinen.

Lanka siis Gjestal Maijaa (85% villa, 15% polyamdi, pesu 40°), puikot 3. Koko 37-38.

Neulottu ylhäältä alas. Aloituksessa oli 80 silmukkaa ja kaventelin pikkuhiljaa niin, että nilkassa oli 56s. Kantapää vahvistettu (nurja kerros nurin, oikea kerros *1o, nosta 1o neulomatta) ja joka kerroksen viimeinen silmukka oikein, ensimmäinen nostetaan nurin neulomatta. Kantalapusta silmukat poimittu ylläolevan linkin mukaan nurjalta. Perus nauhakavennus. 

Kirjoneuleet ovat sen verran pieniä kuvioita, ettei kolmea silmukkaa pidempiä lanaganjuoksuja nurjalle tullut. Yllättävää kyllä varret eivät kiristä. Ja 14 silmukalla/puikko tuli sopivan napakka teräosa kapeaan jalkaan.

************

Mutta eihän se Maija-lanka tähän loppunut. Uutta sukkaa siis kehiin.

En ole juurikaan kärjestä aloitettuja sukkia harrastanut. Tämä on tarkkaa puuhaa :-)

Ja jälleen tein molemmat parit suunnilleen samaa tahtia hupenevia varastoja tarkasti seuraten. Neuloin tämän parin pyöröpuikolla, mutta molemmat sukat omalla (3mm, 80cm) pyöröllään. Toinen tapahan olisi neuloa molemmat sukat samanaikaisesti yhdellä pitkällä pyöröllä, mutta itse en saa kiristettyä ylä- ja alaosan väliä tarpeeksi tiukaksi tuolla tavoin tehtynä.

... etenee... Mallineule on ihan vain tasaraitaa, mutta langanvaihtokerroksen ensimmäisellä kerroksella joka 3. silmukka nostetaan neulomatta. Siitä tulee tuollainen kuvioneuleen näköinen efekti pienellä vaivalla. Ja jälleen päättelin langanpäät sitä mukaa kun niitä tuli.

Lopputulos ei ole mitenkään silmiä hivelevä. Koko 38-39. Teräosassa puikolla on 15 silmukkaa, mikä on minun jalkaani liian löysä. Kantaapää on tiimalasikantapää, varressa silmukoita oli 72 (jälleen liikaa) ja yläosan valepalmikossa 75s. 

******************

Ahdistavaa oli, että luulin jo löytäneeni kaikki Maijat ja tuhonneeni niistä suuren osan, mutta ei. Kaapista löytyi vielä muutama kerä mustaa ja valkoista ja 19,5 kerää sähkönsinistä! Auts. (Sininen ei ole ollenkaan minun juttuni). No ei auta, projekti jatkuu.

Alla pari tunnelmakuvaa perjantaiaamun työmatkalta, ensimmäisen pakkasyön jälkeen.

Pakkasenpuremaa taidetta auton konepellillä

Tohloppijärvi 

                         -tarinoi Nanna

Huivivirkkausta

Menneistä töistä on jäänyt jämiä. Mitäs näistä? Jollain nettifoorumilla näin kuvan hauskasta virkatusta tosi kirjavasta huivista, ja päätin kokeilla sellaista. (Oli minulla ensin mukana punainen ja myrkyn vihreä kerä, mutta kun töissä ruokiksella tätä virkkasin, niin tyylitietoiset kollegat sanoivat niille ehdottoman ein. Siispä oli tyytyminen tällaiseen neutraaliin versioon.)

Jos haluat kokeilla mallia, niin rohkeasti vain. 

Virkkaa aloitusketju haluamasi pituiseksi. Silmukkamäärän tulee olla jaollinen kymmenellä + 8 silmukkaa. Minulla silmukoita oli 308, mutta virkkasin varmuuden vuoksi pari ylimääräistä, koska ne on helppo purkaa aloituspäästä sen sijaan että huomaisi kerroksen lopussa, että muutama aloitussilmukka puuttuu ja joutuisi purkamaan koko kerroksen...

Sitten virkataan pylväs 4.silmukkaan koukusta lukien (3 väliin jäävää ketjusilmukkaa lasketaan yhdeksi pylvääksi) ja vielä pylväs kolmeen seuraavaan silmukkaan =5p. 

Sitten 5kjs, ja taas viisi pylvästä alkaen 6. aloitusketjun silmukasta. Eli väliin jää viisi aloitusketjun silmukkaa. Toista 5kjs, 5p kerroksen loppuun ja katkaise lanka. Lopputulos näyttää hiukan tikapuilta.

Kaikki seuraavat kerrokset:

Ota toisen värinen lanka ja virkkaa aloitusketju kuten edellä ja tee viisi ensimmäistä pylvästä.

Ota valmis työ ja pujota aloitusketju reunimmaisen reiän läpi takaa eteen ja taas seuraavan reiän  läpi edestä taakse. Voit joko pujotella koko ketjun yhdellä kertaa tai vain pienen pätkän kerrallaan työn edetessä. 

Virkkaa 5kjs ja 5 pylvästä alkaen 6. ketjusilmukasta työn etupuolelle. Kaksi eriväristä 5kjs:n pätkää jäävät keskenään ristiin.

Virkkaa 5kjs ja 5 pylvästä alkaen 6. ketjusilmukasta työn takapuolelle. 

Ja niin edelleen kunnes olet virkannut koko kerroksen. Katkaise lanka.

(Seuraavan värin aloitusketjun pujottaminen aloitetaan työn edestä taakse ja viiden pylvään ryhmä tulee työn taakse.)

Kerrokset ovat siis muutoin samanlaisia, mutta pariton kerros aloitetaan pujottamalla aloitusketju työn takaa eteen ja parillinen kerros aloitetaan pujottamalla aloitusketju työn edestä taakse, jolloin syntyy verkkomainen pinta.

Sitten vain hapsut jos haluat ja valmista tuli.

Minun huivissani on 13 kerrosta ja siitä tuli 130cm pitkä ja 16cm leveä. Tuon pituisena se ylettyy kertaalleen kaulan ymäpri ja solmulle. Jos pidemmän huivin haluaa, niin aloitusketjuun vain lisää silmukoita. Tämä kappale löytyy Putiikista. 

Huivi on Gjestalin Maija-lankaa (85% villa, 15% polyamidi, konepesu 40°) ja koukku 3,5mm.

-virkkaili Nanna

Kalastajaneule ja sen poika

Kuluneella viikolla valmistui kaksi kalastajaneuletta isälle ja pojalle. Ohje löytyy Pirkan sivuilta. Ja toki Novitaltakin, jossa ohje käsittääkseni alunperin on julkaistu. Tein tämän saman paidan joulukuussa, siihen oli löytynyt aivan ihastuttavat rautanapit. Nämä odottavat vielä omiaan.

Ohje on Novitan 7-veljestä langalle. Nämä on tehty Gjestalin Jannesta, jossa on hiukan enemmän villaa. Janne on hieman ohuempaa ja löyhäkierteisempää kuin seiskaveikka, mutta jos käsiala osuu kohdalleen, niin lankoja voi käyttää lähes ristiin.

Pinta on helppoa kahden kerroksen neulosta: oikealla neulotaan 1o,1n ja nurjalla 3o, 3n. Tarkempi kaavio löytyy ohjelinkkien takaa.

Ja koska lankaa vielä jäi, tein lopuista perussukat vahvistetuilla kantapäillä ja nauhakavennuksilla, valkoiset raidat ovat seiskaveikkaa.

******

Olen kotoisin Kokkolasta ja siellä vietetään Venetsialaisia näin elokuun viimeisenä viikonloppuna. Muistan kuinka lapsuudessa käytiin aina venetsialais-ajelulla katselemassa rannikon huvila-asukkaiden toinen toistaan hienompia kynttiläasetelmia vedessä ja rannoilla. 

Nykyään Pohjanmaallakin juhlinta lienee siirtynyt enemmän turuille ja toreille ja Wikipedian mukaan juhlaa vietetään jo koko maassa. Niin täällä Tampereellakin. 

Perinteistä Venetsialiasjuhlaa vietetään jo toista kertaa :-) ja päätimme sitä käydä katsomassa. Veeti Kallio lauloi Ratinan suvannossa Doorsin musiikkia ja Light My Fire-biisin jälkimainingeissa keskeltä suvantoa ammuttiin ilotulitteita.

 Ihan hyvin tuntui karnevaali sopivan tänne sisämaahankin, ja totesimmekin, että mukavampi ilotulitteita on katsella lämpimässä elokuun yössä kuin joulukuun pakkasissa vilusta täristen. (Tamperehan järjestää itsenäisyyspäivän kunniaksi hienot ilotulitukset, reilusti pidempi perinne kuin Venetsialaisissa :-)

Mietiskeli Nanna

Pikku-Jussi

Marja-serkkuni on vallan taitava ja ahkera käsityöntekijä itsekin, mutta nyt hän syytä tai toisesta pyysi minua tekemään vuoden täyttävälle kummipojalleen jussi-paidan ja -sukat. Ja miehekkään tummansinisenä versiona. 

Malli löytyy Novitan nettisivulta tai Novita -lehdestä Talvi 2007.

Lanka näissä on Nallea, puikot paidassa 3 ja 3½, sukissa 3.

Paita on kooltaan 80-86cm.

Sukat ovat kokoa 21. Kuvion vuoksi käytin varressa alkuun 48 silmukkaa ja kavensin sitten jalkaa varten 40 silmukkaan. Novitan sivuilta löytyy muuten mainio sukkien koko taulukko sekä Nalle-langalle että seiskaveikalle.

**********

Sitten hieman haastavampi projekti: Rose Hiven suunnittelemat "Water for Elephants" sukat, ilmainen englanninkielinen ohje Ravelryssä, linkki tästä.

Sattuipa niin, että minulla oli jäänyt pari kerää punaista Maijaa ja saman verran valkoista. Ja eikun hommiin.

Matkakäsityönä tämä sujui sukkelaan, mutta unohtui sitten kotiin tultua puolivalmiina kassin pohjalle. Jossain kohtaa sen sieltä löysin ja pikkuhiljaa sain valmiiksi. Mutta vaikka kaventelin vähitellen jalkapohjasta muutaman silmukan pois ja vähensin yksivärisiä kerroksia, niin sukasta tuli valtava (arviolta kokoa 42?).

Olisi pitänyt valita ohuempi lanka ja puikot (käytin 2.5mm).

Olihan tämä kiva kokeilu, mutta paria en sukalle viitsi tehdä, kun oma jalka on kokoa 37. Vaan jospa tämän säätäisi joulusukaksi, tuohon mahtuu isompikin paketti :-)

-Nanna 

Täysin asian vierestä

Pari vuotta sitten sain ahaa-elämyksen parvekekasveista kun ostin facekirpparilta vanhan kukkapöydän. Samassa innostuksen puuskassa osteskelin kaikenlaisia ihania eriparisia kukkapurkkeja. Ja unohdin sitten autuaasti koko kasan autotalliin.

Nii-i, pari vuotta! Mutta kesäkuussa otin itseäni niskasta kiinni ja sinä ainoana aurinkoisena päivänä ruiskuttelin koko komeuden valkoiseksi. Olipahan muuten maalisyöppö: imaisi lähes kolme purkillista spraymaalia. 

Olin varmaan juurikin silloin pari vuotta sitten ostanut tuollaiset söpöt pyykkipojat, joihin oli painettu yrttien nimiä, ja vielä sattumalta samoja, joihin minulla oli siemeniä!

Sadon varmistamiseksi kävin kuitenkin lähikaupan salaattiosastolla, ja hyvä niin; itse kylvetyt salaatit ovat näin kylmän ja sateisen kesän myötä vasta aluillaan, mutta noista valmiina istutetuista on saanut hakea lautaselle jo moneen kertaan.

Vastaisuuden varalta pitää muistaa, että antaa salaattien olla purkeissa (rucolan ja yrtit istutinkin jo nyt purkkeineen, kun en saanut niitä irti juuria vahingoittamatta) ja jokainen omaan ruukkuun tai sitten pitkänmalliseen laatikkoon: noin ison ruukun kanssa kastelu menee vähän vaikeaksi.

Mutta onhan tuota kiva katsella! (Ja juoda kahvia ruohosipulin tuoksussa). Ensi kesänä taas, ehkäpä usemman lajikkeen kanssa.

***************

Ja jotta pysyttäisiin edelleen mahdollisimman kaukana käsityöaiheesta, tässä vielä ohje helppoon ja herkulliseen kermaviili/rahka -marjapiirakkaan (äidin ohje, tottakai).

100-150g rasvaa (voita!)

1½ dl sokeria

-vatkataan

lisää 1 muna

lisää 3dl vehnäjauhoa ja 2tl leivinjauhetta 

(itse en jauhojen kanssa enää varsinaisesti vatkaa, vaan pyöräytän vain muutaman kerran vatkaimella niin, että taikina jää "muruiksi", jolloin lopputulos on mehevä ja se on helppo vain kipata vuokaan)

Kaada voideltuun vuokaan.

Ripottele pinnalle mitä haluat / mitä kaapista löytyy. Itse pidän eniten puolukoista, makea ja kirpeä sopivat hyvin yhteen.

Päälle:

 purkillinen kermaaviiliä (tai rahkaa)

1tl vanilliinisokeria

1dl sokeria

1 muna

Sekoita ja kaada marjojen päälle.

Paista 200°C n.25min.

Nauti. Ylempänä puolukkaversio, alla kirsikkapiirakka. Olen kokeillut myös marjasekoitusta, omenaa ja raparperia, toimivat nekin.

****************

Asian vierestä, mutta silti tärkeistä teemoista tarinoi

- Nanna -

Paju vol.2

Mihin ihmeeseen aika taas on juossut? Pakoon ilmeisesti, ja lujaa!

Toki kädet ovat käyneet koko ajan, mutta valmista ei ole juurikaan tullut, kun taas on kasapäin lisää yhdistämättömiä kappaleita.

Edellisen postauksen pajupeitto oli niin mukava tehdä, että jatkoin (hiihtolomalla!) uusien pajupalojen virkkaamista. Lanka oli tuollaista kaappiin unohtunutta Novitan Papagenaa, 100% akryylia, joka kestää onneksi 40° konepesun.

Alunperin ajattelin, että tästä voisi tulla jonkinlainen takki, kun väri on tuollaista farkkumaista. Mutta kun näitä paloja Oslossa hotellihuoneessa ja vähän muuallakin väkersin, niin en jaksanut ruveta miettimään kuinka palat pitäisi kiinnittää jotta niistä takin saisi. Posotin vain menemään ja yhdistelin suoriksi riveiksi.

Mutta vaikkei tästä takkia tullut, niin ei sentään tuluspussiakaan, vaan ihan hyvän kokoinen torkkupeitto. Yhden palan koko on 4,5mm koukulla virkattuna 17cm, ja 6x8 = 48 palan peitolle tuli mittaa 107x140cm, kun reunoja kiertää vielä muutama ketjusilmukkakerros.

Tämän ja monet muut käsityöni päätyvät lopulta myyntiin Nannan Putiikin hyllylle, kun en kaikille löydä itse käyttöä.

*****************

Facebookissa kaveri oli löytänyt kuvan virkatusta kukkaverhosta , joka koostui erivärisistä paksuhkosta langasta tehdyistä kukkakuvioista. Hän kyseli, miten moinen kukka tehdään, ja testasin aikani, ja tässä jakoon yksi ei-ihan-samanlainen-mutta-melkein -versio (juu, puoli kerää jäi peitosta lankaa yli) :

4kjs renkaaksi.

1.krs: 3kjs (=1.pylväs), 11p renkaaseen, ps (piilosilmukka) 3.kjs:aan.

2.krs: (vaihda lanka jos teet värikästä kukkaa). 5kjs (= 1.p + kaari). *1p seuraavaan ed.krs:n pylvääseen, 2kjs*. Yhdistä viimeisten 2kjs jäleen ps 3.kjs:aan (=12 kaarta).

3.krs: 3kjs (=1.p) *2 p kaareen, 1p ed krs:n pylvääseen*.

4.krs (vaihda lanka): 11kjs (1.p + kaari) jär väliin 1 ed. krs:en p. Pylväs kahteen seuraavaan pylvääseen. *8kjs, jätä väliin yksi ed. krs:n p, 2p*. Krs:n lopussa virkkaa vain 1p, yhdstä ps 3.kjs:aan (=12 kaarta)

5.krs: 1kjs (=1.kiinteä silmukka) *9p kjs-kaareen. 1ks ed.krs:n 2:sta pylväästä jälkimmäiseen* yhdistä lopussa ps:lla.

Kukat oli yhdistelty lomittain aina parista sakarasta toisiinsa ja ylimmän kerroksen isojen kaarien läpi oli työnnetty verhotanko :-)

**********

virkkaili Nanna