Pikku-Jussi

Marja-serkkuni on vallan taitava ja ahkera käsityöntekijä itsekin, mutta nyt hän syytä tai toisesta pyysi minua tekemään vuoden täyttävälle kummipojalleen jussi-paidan ja -sukat. Ja miehekkään tummansinisenä versiona. 

Malli löytyy Novitan nettisivulta tai Novita -lehdestä Talvi 2007.

Lanka näissä on Nallea, puikot paidassa 3 ja 3½, sukissa 3.

Paita on kooltaan 80-86cm.

Sukat ovat kokoa 21. Kuvion vuoksi käytin varressa alkuun 48 silmukkaa ja kavensin sitten jalkaa varten 40 silmukkaan. Novitan sivuilta löytyy muuten mainio sukkien koko taulukko sekä Nalle-langalle että seiskaveikalle.

**********

Sitten hieman haastavampi projekti: Rose Hiven suunnittelemat "Water for Elephants" sukat, ilmainen englanninkielinen ohje Ravelryssä, linkki tästä.

Sattuipa niin, että minulla oli jäänyt pari kerää punaista Maijaa ja saman verran valkoista. Ja eikun hommiin.

Matkakäsityönä tämä sujui sukkelaan, mutta unohtui sitten kotiin tultua puolivalmiina kassin pohjalle. Jossain kohtaa sen sieltä löysin ja pikkuhiljaa sain valmiiksi. Mutta vaikka kaventelin vähitellen jalkapohjasta muutaman silmukan pois ja vähensin yksivärisiä kerroksia, niin sukasta tuli valtava (arviolta kokoa 42?).

Olisi pitänyt valita ohuempi lanka ja puikot (käytin 2.5mm).

Olihan tämä kiva kokeilu, mutta paria en sukalle viitsi tehdä, kun oma jalka on kokoa 37. Vaan jospa tämän säätäisi joulusukaksi, tuohon mahtuu isompikin paketti :-)

-Nanna 

Täysin asian vierestä

Pari vuotta sitten sain ahaa-elämyksen parvekekasveista kun ostin facekirpparilta vanhan kukkapöydän. Samassa innostuksen puuskassa osteskelin kaikenlaisia ihania eriparisia kukkapurkkeja. Ja unohdin sitten autuaasti koko kasan autotalliin.

Nii-i, pari vuotta! Mutta kesäkuussa otin itseäni niskasta kiinni ja sinä ainoana aurinkoisena päivänä ruiskuttelin koko komeuden valkoiseksi. Olipahan muuten maalisyöppö: imaisi lähes kolme purkillista spraymaalia. 

Olin varmaan juurikin silloin pari vuotta sitten ostanut tuollaiset söpöt pyykkipojat, joihin oli painettu yrttien nimiä, ja vielä sattumalta samoja, joihin minulla oli siemeniä!

Sadon varmistamiseksi kävin kuitenkin lähikaupan salaattiosastolla, ja hyvä niin; itse kylvetyt salaatit ovat näin kylmän ja sateisen kesän myötä vasta aluillaan, mutta noista valmiina istutetuista on saanut hakea lautaselle jo moneen kertaan.

Vastaisuuden varalta pitää muistaa, että antaa salaattien olla purkeissa (rucolan ja yrtit istutinkin jo nyt purkkeineen, kun en saanut niitä irti juuria vahingoittamatta) ja jokainen omaan ruukkuun tai sitten pitkänmalliseen laatikkoon: noin ison ruukun kanssa kastelu menee vähän vaikeaksi.

Mutta onhan tuota kiva katsella! (Ja juoda kahvia ruohosipulin tuoksussa). Ensi kesänä taas, ehkäpä usemman lajikkeen kanssa.

***************

Ja jotta pysyttäisiin edelleen mahdollisimman kaukana käsityöaiheesta, tässä vielä ohje helppoon ja herkulliseen kermaviili/rahka -marjapiirakkaan (äidin ohje, tottakai).

100-150g rasvaa (voita!)

1½ dl sokeria

-vatkataan

lisää 1 muna

lisää 3dl vehnäjauhoa ja 2tl leivinjauhetta 

(itse en jauhojen kanssa enää varsinaisesti vatkaa, vaan pyöräytän vain muutaman kerran vatkaimella niin, että taikina jää "muruiksi", jolloin lopputulos on mehevä ja se on helppo vain kipata vuokaan)

Kaada voideltuun vuokaan.

Ripottele pinnalle mitä haluat / mitä kaapista löytyy. Itse pidän eniten puolukoista, makea ja kirpeä sopivat hyvin yhteen.

Päälle:

 purkillinen kermaaviiliä (tai rahkaa)

1tl vanilliinisokeria

1dl sokeria

1 muna

Sekoita ja kaada marjojen päälle.

Paista 200°C n.25min.

Nauti. Ylempänä puolukkaversio, alla kirsikkapiirakka. Olen kokeillut myös marjasekoitusta, omenaa ja raparperia, toimivat nekin.

****************

Asian vierestä, mutta silti tärkeistä teemoista tarinoi

- Nanna -

Paju vol.2

Mihin ihmeeseen aika taas on juossut? Pakoon ilmeisesti, ja lujaa!

Toki kädet ovat käyneet koko ajan, mutta valmista ei ole juurikaan tullut, kun taas on kasapäin lisää yhdistämättömiä kappaleita.

Edellisen postauksen pajupeitto oli niin mukava tehdä, että jatkoin (hiihtolomalla!) uusien pajupalojen virkkaamista. Lanka oli tuollaista kaappiin unohtunutta Novitan Papagenaa, 100% akryylia, joka kestää onneksi 40° konepesun.

Alunperin ajattelin, että tästä voisi tulla jonkinlainen takki, kun väri on tuollaista farkkumaista. Mutta kun näitä paloja Oslossa hotellihuoneessa ja vähän muuallakin väkersin, niin en jaksanut ruveta miettimään kuinka palat pitäisi kiinnittää jotta niistä takin saisi. Posotin vain menemään ja yhdistelin suoriksi riveiksi.

Mutta vaikkei tästä takkia tullut, niin ei sentään tuluspussiakaan, vaan ihan hyvän kokoinen torkkupeitto. Yhden palan koko on 4,5mm koukulla virkattuna 17cm, ja 6x8 = 48 palan peitolle tuli mittaa 107x140cm, kun reunoja kiertää vielä muutama ketjusilmukkakerros.

Tämän ja monet muut käsityöni päätyvät lopulta myyntiin Nannan Putiikin hyllylle, kun en kaikille löydä itse käyttöä.

*****************

Facebookissa kaveri oli löytänyt kuvan virkatusta kukkaverhosta , joka koostui erivärisistä paksuhkosta langasta tehdyistä kukkakuvioista. Hän kyseli, miten moinen kukka tehdään, ja testasin aikani, ja tässä jakoon yksi ei-ihan-samanlainen-mutta-melkein -versio (juu, puoli kerää jäi peitosta lankaa yli) :

4kjs renkaaksi.

1.krs: 3kjs (=1.pylväs), 11p renkaaseen, ps (piilosilmukka) 3.kjs:aan.

2.krs: (vaihda lanka jos teet värikästä kukkaa). 5kjs (= 1.p + kaari). *1p seuraavaan ed.krs:n pylvääseen, 2kjs*. Yhdistä viimeisten 2kjs jäleen ps 3.kjs:aan (=12 kaarta).

3.krs: 3kjs (=1.p) *2 p kaareen, 1p ed krs:n pylvääseen*.

4.krs (vaihda lanka): 11kjs (1.p + kaari) jär väliin 1 ed. krs:en p. Pylväs kahteen seuraavaan pylvääseen. *8kjs, jätä väliin yksi ed. krs:n p, 2p*. Krs:n lopussa virkkaa vain 1p, yhdstä ps 3.kjs:aan (=12 kaarta)

5.krs: 1kjs (=1.kiinteä silmukka) *9p kjs-kaareen. 1ks ed.krs:n 2:sta pylväästä jälkimmäiseen* yhdistä lopussa ps:lla.

Kukat oli yhdistelty lomittain aina parista sakarasta toisiinsa ja ylimmän kerroksen isojen kaarien läpi oli työnnetty verhotanko :-)

**********

virkkaili Nanna

Pajupeitto

Jan Eatonin kirjasta "200 virkattua ruutua" otettiin vihdoin uusi suomenkielinen painos. Kesällä sorruin kyllä jo englanninkielisen version ostoon, mutta paju-kuvion virkkaaminen ei minulta tuolla kielellä onnistunut. Aluksi suomenkielisenkin ohjeen ymmärtäminen tuotti vaikeuksia, mutta lopulta se sentään avautui.

Kun mallikuvio pysyi päässä ilman ohjetta, oli aika siirtyä massatuotantoon :-)

En ollut suunnitellut, mitä näistä tulisi. Mutta kun lankaa oli jäänyt edellisistä virityksistä yli, niin päätin jatkaa niin kauan kuin joko keltainen tai oranssi lanka loppuisi.

Keltainen loppui lopulta ensimmäisenä.

Valkoista jouduin hakemaan muutaman kerän lisää.

Kaikkiaan ruutuja tuli 80. Olisiko tämä nyt sitten vaikka jonkin sortin peitto?

Yhdistin palat viimeisellä kerroksella niin, että virkkasin ensin kolme kiinteää silmukkaa, sitten irrotin koukun työstä, työnsin sen valmiin palan saman kohdan silmukasta oikealta puolelta läpi ja vedin odottamaan jääneen silmukan oikealle puolelle. Ja taas virkkasin kolme kiinteää silmukkaa, irrotin koukun, pistin sen valmiin palan kolmannen silmukan läpi ja vedin odottavan silmukan kiinteän silmukan läpi oikealle puolelle jne. Lopputulos oli tuollainen hauska, hieman palmikkomainen sauma.

Reunaan virkkasin kierroksen kiinteitä silmukoita ja sen jälkeen kolmanteen silkukkaan koukusta lukien: p,kjs,p,kjs,p,kjs,p ja sitten ks kolmanteen silmukkaan koukusta lukien. Kulmissa tein yhden ylimääräiens p-kjs yhdistelmän.

Lanka oli siis Gjestalin Maijaa (85%villaa, 15% polyamidi, konepesu 40°) koukulla 3,5mm.

Yksi ruutu on kooltaan 13x13cm, ja 80 palan peiton koko on 133x105cm. Lankaa kului kaikkiaan kilon verran.

Eikä tämä pajuvillitys tähän loppunut, työn alla on yksivärinin sininen peitto samalla periaatteella: tehdään niin kauan kuin lankaa riittää. Mutta siitä enemmän sitten kun lanka loppuu :-)

-Nanna

Kipuapusäärystimet

Viime kesänä törmäsin jollain Facebookin käsityöpalstalla nimeen "kipuapusilkkivillaa". Nimi oli niin hauska, että päätin tutkia asiaa enemmän ja googlaamalla löytyi valmistajakin: T:mi Pirkko Kähönen. Nettisivuilla kerrottiin langan tehoavan monituisiin vaivoihin kuten unettomuuteen, levottomiin jalkoihin, suonenvetoon, reumaattisiin särkyihin ja lasten kasvukipuihin.

Ajattelin että kun poika lähestyy murrosikää ja kasvupyrähdystä, niin mikäli yhtään omista kasvuvuosista pystyy ennustamaan, niin hänelläkin on edessä kaikenkaista kasvuun liittyvää jomotusta ja pakotusta ainkakin jaloissa. Ja itselläkin jalkoja vanhuuttaan särkee silloin tällöin :-)

Tilasin siis siltä istumalta sähköpostitse paksumpaa lankaa pari vyyhtiä, kerroin, että tarkoitus oli tehdä kahdet säärystimet.

Parin päivän sisällä lankakirje oli postilaatikossa. Mutta vähän ärsytti kun vyyhtejä olikin vain yksi (190g). Jompikumpi jäisi siis ilman säärystimiä.

(kuvattu keinovalossa, joten lanka on kuvassa keltaisempaa kuin luonnossa)

Sitten tuli tietysti kaikkea muuta kivaa tekemistä ja koko vyyhti unohtui jonnekin.

Kunnes nyt hiihtolomalla päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja tehdä pojalle säärystimet.

Olan laiska kerimään, kuten olen ennenkin mainostanut, joten neulon suoraan vyydiltä äidiltä saadun vyyhtitelineen avulla. Alkuun näytti, ettei lanka riitä edes yhteen säärystinpariin. Mutta riitti kuitenkin. 

Sitä jäi jonkun verran, joten aattelin, että teen toiset säärystimet sen pituisiksi, kuin lankaa riittää. 

No sitähän riitti... kokonaisten säärystimien verran! Hiphei! Virkkasin omien säärystimieni reunaan nirkkoreunan, etteivät mene sekaisin pojan säärystimien kanssa.

Kulunut viikko on ollut tosi huono nukkumisen puolesta, levottomat jalat ovat vaivanneet, eikä nukkumisesta ole tullut oikein mitään. Torstaina aamuyöstä kävin hakemassa säärystimet jalkaan, ja ainakin loppuyö meni vain parilla herätyksellä. 

Nyt käyttökokemusta on jo kolmen yön verran, ja viime yöstä täytyy tunnustaa, että jalkojen vuoksi en herännyt varmaan kertaakaan, muutoin kyllä. Mutta väittäisin, että säärystimistä siis on apua ainakin levottomiin jalkoihin, eivätkä kutittaneet lainkaan. Aika näyttää sitten, tehoaako kasvukipuihin :-)

Kuvan säärystimistä vasemmanpuoleiset ovat siis minun, olleet kolmesti käytössä ja siksi jo venyneet. Oikeanpuoleiset ovat pojalle. 

Molemmat ovat 2o,2n -joustinta 4mm puikoilla, omissani 48s, pojalla 52s.

Ja kun ei se lanka vielä siihenkään loppunut, niin lopusta virkkasin vielä itselleni yksinkertaiset rannekkeet :-)

*****

Virkkaa 32kjs koukulla 4, joka toinen kerros kiinteitä silmukoita normaalisti, joka toinen kerros pylväitä vain silmukan etureunan ympäri. 

Kun ranneke on halutun pituinen, virkkaa lyhyelle sivulle krs kiinteitä silmukoita (ks-kerroksen kohdalle 1s ja pylväskerroksen kohdalle 2s), käänny 1kjs. 

Sitten 1ks, ja kolmanteen ks:aan koukusta lukien: 2p, 3kjs, 2p, ks kolmanteen ks:aan. (kolmen kjs:n kaari muodostaa samalla napinläven). Toista tarpeen mukaan. Kulmasilmukkaan 3ks kääntymistä varten. Virkkaa pitkälle sivulle kaaria kuten lyhyellekin sivulle, mutta ilman napinläpiä (=5pylvästä samaan silmukkaan). 

(Jos silmukat eivät mene tasan, niin sovella. Itse virkkasin lopussa vain puolikkaan kaaren, eli kolme p). Virkkaa vielä lyhyelle sivulle kerros kiinteitä silmukoita, kuten toiseenkin reunaan, katkaise lanka ja ompele napit.

*****

Itse tein ensin vahingossa kaksi oikean käden ranneketta, mutta purkamalla yhden kerroksen, pääsin aloittamaan napinläpireunan kuvioon nähden toisesta reunasta :-)

Näin vähäisen kokemuksen perusteella voin siis sanoa, että lanka on ainakin riittoisaa, ja toivottavasti siitä on pitkän päälle apua satunnaisiin kolotuksiinkin. (Hinta on 18€/100g, minun vyyhtini masoi siis 34,20€)

Lisätietoa löytyy sivulta http://www.kipuapusilkkivilla.com

-Nanna

Lankahairahdus

Syyslomalla Kokkolassa sorruin ostamaan viisi kerää söpöistä lankaa, ihan vaan koska kerät tosiaan näyttivät ihan syötävän suloisilta. Eikä tietenkään aavistustakaan, mitä niistä tekisi.

Nämä muuten ovat kaikki samaa värjäyserää, vaikka yksi näyttää ihan siniseltä muihin verratuna!

Nyt epämääräisiä muovipusseja penkoessani langat tulivat vastaan, ja olihan näille jotain tehtävä... mitäpä siis muutakaan kuin huivia virkkaamaan. Sopivan simppeli malli löytyi Dropsin sivuilta 153-20.

Ensimmäisen kerän sisältä löytyi punaista, tässä ensimmäisen mallikerran jälkeen...

...ja tässä yhden kerän verran tehtynä.

... ja huivi numero kaksi pingotuksessa. 

Viidestä kerästä tuli siis kaksi huivia, kooltaan 155 x 65cm. Lumihanki ei ehkä ole paras mahdollinen kuvaustausta :-)

Lanka on nimeltään Rico design: Creative reflection. Materiaali on 46% villaa, 46% polyakryylia ja 8% polyesteria, käsinpesu. 50g:n kerässä metrejä löytyy 240 ja käytin 3,5mm koukkua. Kimallesäikeestä huolimatta lankaa oli helppo virkata. Mutta tämä oli hyvä osoitus siitä, että kaikki lanka ei sovi kaikkeen: kun huivi aloitetaan ylhäätlä keskeltä, niin lanka raidoittuu vielä ihan kivasti, mutta mitä ulommaksi mennään ja mitä pidemmiksi kerrokset muodostuvat, sitä levottomammalta lopputulos näyttää. Mutta eivät nämä nyt niin pahaltakaan näytä, blin bling tuo kivan efektin. 

Näille pitäisi vielä löytää jokin hyvä loppusijoituspaikka.

pohdiskeli Nanna

Pakkasta vastaan

Olin toissakesänä hamstrannut muutaman kerän Tuva-tweed -lankaa, josta viime keväänä aloin neuloa "jotakin kivaa ja simppeliä".

Mutta niinhän siinä sitten taas kävi, että kyllästyin ennen puoliväliä, ja kun puikkokin sanoi vielä sopimuksensa irti, niin otin sen selvänä purkuvinkkinä.

Ja eikun purkamaan ja uutta mallia kehiin. Neuloin ensin etu- ja takakappaleet sekä kauluksen, ja sitten huomasin, että lanka ei riitäkään hihoihin, kun palmikkokuvio söi lankaa odotettua enemmän.

Lankamaailmassa, josta olin edellisenä kesänä langat hankkinut, oli sopivasti juhannusalet, mutta kauhukseni Tuva-lankaa ei enää ollutkaan saatavana muuta kuin yksivärisenä!

Etsin kaikki suomalaiset verkkokaupat ja aloin olla jo epätoivon partaalla, kunnes pienestä ruotsalaisesta Violas Garn -verkkoputiikista tärppäsi. Tilasin neljä kerää ja opin, että ruotsiksi arvonlisävero on "moms" :-). Ilmeisesti heillä ei ollut tarkoitusta myydä ulkomaille, mutta hienosti toimi silti tilaus ja paketti oli vajaassa viikossa perillä.

 Ja eikun neulomaan. Mutta olin silti tilannut lankaa sen verran naftisti, että hihojen päättelyyn jouduin katkaisemaan aloitukessa jääneet langanpäät (joita yleensä käytän lopussa kappaleiden yhteenompeluun) kaikista neljästä kappaleesta. 

Sitten osat hautautuivat pikkuhiljaa sedimentteihin ja unohtuivat sinne. 

Kunnes viime sunnuntaina huomasin, että ulkona on yli 20 astetta pakkasta. Eikä minulla ollut kuin yksi vanha seiskaveikasta tehty villatakki, jota käytin jo edellisen pakkasviikon. 

Ei auttanut kuin kaivella pusseja ja laatikoita, ja sieltä sitten tuli vastaan tämä murheen kryyni. Pakko oli ottaa neula käteen, etsiä väriin sopivaa seiskaveikkaa ja hammasta purren ommella paita kasaan.

Ja tätä sitten käytin kuluneen viikon, ja lämmin oli! Kauluskin on kivan käytännöllinen: kun sen nostaa ulos mennessä pystyyn niin se yltää suojaamaan leuan, muttei kuitenkaan ihan mene suun eteen.

Malli löytyy punaisena Moda lehdestä 2/2012, lankana käytin siis Tuva -tweed lankaa, joka on 100% villaa, kestää vain käsinpesun :-/ ja neuloin puikoilla 5 ja 6.Mallineule on tuollaista hiukan epämääräistä palmikkoa.

Sen verran langasta on pakko sanoa, että viikon käytön jälkeen alkaa jo kyljen ja hihan saumojen kohdalla näkyä nöyhtääntymistä, kun ovat hankaukselle alttiita. Mutta toisaalta niinhän kai kaikille pehmoisille langoille käy, ja saahan nöyhtät nypittyä pois jos ja kun alkavat häiritä :-)

-Nanna