maanantai 19. tammikuuta 2015

Helppo pitsihuivi


Taannoisesta haarukkapitsihuivista jäi lankaa jäljelle, mutta ei riittävästi enää toiseen haarukkahuiviin. Siispä jotain pienempää huivia koukulle.


Superhelppoa kahden kerroksen mallikertaa toistetaan niin kauan kuin lankaa riittää.
Tämän mallin (nro 204) ja paljon muita ihania mallivirkkauksia löydät täältä!


Lankaa riitti 20x160cm pitkään huiviin.


Pingottamista saa väliin harrastaa ihan luvan kanssa.


Tässäpä tämä.






sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Valmista, minulle!


Sain vihdosta viimein valmiiksi tällaisen pitkäaikaisprojektin. Neule on lojunut alakerran sohvannurkassa, ja olen neulonut sitä telkkaria katsellessa vain silloin, kun ei ole ollut mitään tärkeämpää/ kiireellisempää/ mielenkiintoisempaa käsityötä. Ja noita kaikkiahan on riittänyt, joten tämä on otettu esiin harvakseltaan. Mutta valmistui siis silti!


Lanka on konepestävää Marks & Kattensin Sommar-garn -puuvillaa, jota neuloin 4mm puikoilla, joten lopputulos on aika lötkö. Neuloin kainaloihin asti pyörönä ja loput ees-sun-taas. Kun itselleni teen, en paljoa koetilkkuja neulo. Pyörönä tehdessä on aina ylläri, minkä kokoinen neuleesta lopulta tulee, kun sitä ei niin hyvin pääse mittailemaan kuin tasona neulottaessa. Mutta tästä tuli oikein sopiva.  


Malli on sovellettu Moda 3/2013 -lehdestä, alkuperäinen on vyötärömittainen, suorilla hihasaumoilla ja villalangasta tehty. Tällä kropalla on kuitenkin parasta kun saa ahterin piiloon, siksi neuloin oman paitani pidemmäksi.


Lopputulokseen olen oikein tyytyväinen. Ainut mietityttävä asia on, miltä nuo nypyt tuntuvat selkäpuolella, kun nojaa tuolin selkänojaan. Ja kuinka hieno kuviointi selkänahassa on päivän istumisen jälkeen :-)  

-Nanna



tiistai 6. tammikuuta 2015

Sinisiä kalloja


Nykyään kaikki päivitykseni alkavat lauseella "Maija-lankaa tuhoamassa". Niin nytkin.
Valittelin aiemmin, että inhokkiani sähkönsinistä on likemmäksi parikymmentä kerää jäljellä. Vaan eipä ole enää kuin vajaa kaksi!

Pitkästä aikaa päätin itsekin virkata taas pääkallohuivin, kun näiden ohjesivu näyttää olevan blogin eniten katsottu päivitys.


Olen joskus kinannut jonkun kanssa, että kannattaako niitä huiveja pingottaa kun höyryttäminen on niin paljon helpompaa ja nopeampaa. Mielestäni kannattaa: yllä sama huivi suoraan koukulta ja alla sama huivi pingotettuna. 
Osa kastelee huivit ja pingottaa kosteana, minä pingotan ensin ja suihkuttelen sitten suihkepullolla kosteaksi ja annan kuivua.


Pingottaminen siis avaa kuviot kunnolla näkyviin, sekä neulotut että virkatut. Tuo alusta on Biltemasta kympillä ostettuja lasten ruutuhyppelymattoja (2pkt), sellaista pehmeää massaa johon nuppineulat on helppo pistellä. Ainut huono puoli on, että numerot tahtovat irtoilla :-) Kyttään siis, jos jostain joskus löytyisi yhtä edullisia mutta ilman leikattuja kuvioita olevia palasia. Käsityöliikkeissä on vastaavia, mutta kovin arvokkaita. Näiden hyvä puoli on, että on helppo säilyttää omissa vetoketjullisissa pusseissan ja että alustan voi rakentaa minkä muotoiseksi vaan, kulloisenkin tarpeen mukaan.




Kokoa huiville tuli 170x83cm, viimeisellä rivillä on 9 kalloa.
Lanka Maijaa (85% villa, 15% polyamidi, konepesu 40°) 335g, koukku 3,5mm.  


Virkkasin näitä sitten kaksin kappalein :-)
Ja se ohje löytyy aiemmasta päivityksestä.




torstai 1. tammikuuta 2015

Joulun ajan tekeleet


Piti vielä laittaa vuoden 2014 viimeinen postaus, mutta tästä tulikin 2015 eka, kun kellonviisari ehti hurahtaa yli vuodenvaihteen Tamperen filharmonian hienoa Finlandiaa kuunnellessa ja Ratinan ilotulitusta katsellessa (television kautta toki, virkkaus kädessä).

Jouluksi ei valmistunut juurikaan pehmeitä paketteja. Mutta äidille nimipäivälahja sentään.

Tein hänelle syksyllä säärystimet kipuapusilkkivillasta ja äiti, joka kärsii laillani levottomista jaloista öiseen aikaan, kertoi unen laadun kohentuneen huomattavasti ja yöheräilyjen vähentyneen säärystimien käytön myötä. Samaa olen itsekin todennut. Joten pakkohan lankaa on suositella erilaisiin särkyihin ja kolotuksiin. (Tarkempaa tietoa langasta ja sen ominaisuuksista tästä linkistä)


Ensin esittelyssä kässämessuilta hankitut uudet nelikulmaiset puikot.


Ja niinkuin olen kertonut ennenkin, en viitsi keriä lankoja vaan neulon ne suoraan vyyhdeltä :-)


Koekappale tehty, toinen aluillaan (tästä tuli nyt tällainen pyhäisempi malli) ja alkukankeuden jälkeen pitää todeta että puikot ovat kertakaikkiaan ihanat ainakin tälle langalle: luistavat hyvin ja jälki on mukamas vähän normaalia tasaisempaa?


Tällaiset näistä tuli, hörsöreunus virkattuna sen vuoksi, että säärystimet tulee laitettua aina samoin päin ja näin olle eivät veny ihan koko matkalta täysin muodottomiksi (ainakaan niin nopeasti).
Paksumpaa silkkivillaa, vajaa vyyhti lankaa, silmukoita 60, mallineule helppoa 5:n silmukan ja neljän kerroksen valepalmikkoa, jonka ohje esim. sormikkaissa.


Vierellä vertailun vuoksi maaliskuussa tehdyt, lähes jokaöisessä käytössä ollet omat säärystimeni. Hyvin toimivat edelleen vaikka muoto on jo mennyttä.

*************


Aaton aattona poika muisutti, että hän toivoo Tardis-mukia joululahjaksi. No sehän tilattiin heti. Ja hokasin, että minähän voisin tehdähänelle myös Tardis-sukat, kun hän on kova Doctor Who -fani. (Doctor Who on pisin yhtäjaksoisesti tehty scifi-tv-sarja, ja Tardis on siinä keskeisessä osassa oleva poliisikopiksi naamioitu aikakone ja avaruusalus.)
(Kuvion lainasin (ja vähän kavensin) Ravelrystä, joten jos sinulla on tunnukset, löydät mallin tästä linkistä (ilmaisohje).


Ja kun sitä Maija-lankaakin vielä oli :-) Valkoinen on Nallea, kun valkoinen Maija-kerä oli piilossa ja piti päästä työn alkuun. Käytin uutta metallista cubic-puikkoa, ja mikäli mahdollista, se oli vielä mahtavampi käytössä kuin nuo sukkapuikot. Olen myyty.


Testasin kantapäässä vahvistettua kantapäätä, jossa nostetun silmukan kohdalla lanka kulkeekin työn etu- eikä takapuolella. Se näyttää nurjalta puoleltakin aika metkalta, tätä voisi käyttää jossain kohtaa "oikeana" pintanakin.

Yllätys yllätys, sukat eivät sitten valmistunee ihan pakettiin saakka, kun meillä on tapana jakaa lahjat jo puolen päivän aikaan. Mutta sentään aattoillan aikana telkkaria katsellessa. Ja saunan raikas poika otti sukat suoraan käyttöön ilman, että ehdin niitä höyrytelläkään. Sopivat oli ja mieluisat.
Lanka Maijaa ja Nallea, sinistä n. 100g ja mustaa ja valkoista pienet nöttöset, pyöröpuikko 3mm. Hieman kaventelin vartta nilkkaa kohti ja tein nilkkaan resoria, että pysyy paremmin jalassa. Vahvistettu kantapää ja kärkeen sädekavennus. Koko on noin 40.


Ja tulihan se mukikin postissa tämän vuoden puolella. Nyt kelpaa Tohtori Whota fanittaa :-) (Luulisi neliskulmaisen mukin olevan hankala käytössä?)

*********

Omasta nuorison antamasta paketista löytyi kaksi kerää Novita Naava -lankaa, minulle ihan uusi tuttavuus.
  

Niistä tuli 8mm puikoilla ja pidennetyllä helmineuleella 165x 19cm kokoinen huivi, päihin virkatut kaaret koristeeksi. Ja vielä pari metriä lankaa jäikin. 


Ei ehkä maailman kaunein huivi, mutta tosi lämmin.


*************

Näihin kuviin ja tunnelmiin päätän raportointini vuodelta 2014. 

Ja ei kun uutta työtä puikoille!

Kästiyöntäyteistä vuotta 2015 teille kaikille!

toivottelee Nanna


maanantai 29. joulukuuta 2014

Haarukkapitsiä pitkästä aikaa


Joskus yläasteikäisenä tehtiin kässäkerhossa haarukkapitsihuivit. Vuosien mittaan olen silloin tällöin muistin virkistämiseksi tehnyt huiveja lähinnä sukulaisille ja tutuille 50-vuotislahjoiksi :-)
Minulle on jostain tullut valtavan iso pallo ohutta hieman mohairia sisältävää lankaa, ja kun tuskailin mihin sen saisi kulutettua mies ehdotti että "tee sellanen haarukkahuivi". Ja sehän kuulosti vallan hyvältä idealta, kunnon lankasyöppö söisi ison osan kerää.


Töistä oltiin menossa Tampere-taloon seminaaria kuuntelemaan, ja minä varustauduin tilaisuuteen ylläolevin muistiinpanovälinein. Kuvassa on siis virkkuukoukun ja langan lisäksi kaksi erilaista pitsihaarukkaa, toinen metallinen pikkuinen, jota on helpompi kieputella ja jolla teen aina pari-kolme ensimmäistä kaitaletta. Ja siirryn sitten punapäiseen säädettävään haarukkaan, kun kaitaleiden pidetessä silmukat eivät mahdu enää pienelle haarukalle.

Pari ensimmäistä kaitaletta sain virkattua yhdisteltyä seminaarissa, illalla tein vielä kotona alkuinnoissani kolmannen, ja siihen se olisi varaman jäänytkin. Ja jäi. Elettiin marraskuuta 2013!

***********

Niin kuin tapoihini kuuluu, pöyhin välillä siellä täällä lojuvia pussukoita, ja yhdestä huivin alku putkahti ihmisten ilmoille. Ei auttanut kuin ottaa itseä niskasta ja koukusta kiinni ja saattaa huivi valmiiksi.
Vaihekuvat jäivät ottamatta, kuvatuksia on vain valmiista huivista. Mutta haarukkapitsin teko on tosi helppoa ja aika nopeaakin. Jos innostuit, kaitaleen teon idean voit opetella tästä videolinkistä. (Videossa silmukoiden yhdistäminen ketjusilmukoin näyttää vähän vaikealta. Itse vapautan silmukat haarukalta sitä mukaa kun ne yhdistän. Ja vaikka irrottaisi koko kaitaleenkin, niin kyllä ne silmukat koukulle oikeassa järjestyksessä saa :-) )


Valmiin työn muoto riippuu sitten siitä, kuinka silmukat yhdistellään valmiiksi kaitaleiksi ja kaitaleet toisiinsa valmiiksi kappaleiksi.


Minun huivissani on kuusi eri pituista kaitaletta päällekkäin sekä seitsemäs, joka kiertää koko huivin.
Lähikuvasta näkee hyvin ensimmäisen ja toisen kaitaleen: ensimmäisessä on 3x21 silmukkaa ja toisessa 7x21 silmukkaa. Ehkä jossain kohtaa teen kuvallisen yhdistämisohjeen, mutta nyt teen välissä jotain ihan muuta :-)


Edestä...


...ja takaa. 

Vaikka reikiä on paljon ja huivi kevyt, niin se on yllättävän lämmin.
Lankaa meni hiukan yli puolet kerästä, joten siitä ei enää toista samanmoista saa. 
Lankaa kului n.150g, virkkuukoukku 3mm ja pari 70mm leveää pitsihaarukkaa.

Ja kyllähän tuo on kaunis, pakko myöntää, varsinkin jos on vähän romantikon vikaa. 

Haarukoi Nanna 



lauantai 27. joulukuuta 2014

Perusvillatakki


Alkukuusta valmistui työkamulle villatakki. Kyseessä on ihan perusmalli, johon lisättiin pienet pitsiraidat somisteeksi. Lanka on Novitan Nallea nelosen puikoilla. Perusohje löytyy Novitan sivulta nimellä Marttaneuletakki.



Valmistumisen jälkeen hihoja pidennettiin vielä viisi senttiä, vaikka olivat juuri sen pituiset kuin alunperin mittailtiin. Mutta parempi pitkät kuin pätkät.
Napit ovat tässä vielä nuppineuloilla kiinni, kun valintaa ei ollut tehty. Lopulta takkiin tuli farkkumaisemmat kiinnittimet, vaikka ihan hyvin nämäkin sopivat.


Ylijäämälangasta vielä perussukat vahvistetulla kantapäällä. Resori jatkuu jalkapöydän päälläkin, joten sukat ovat napakat ja pysyvät hyvin jalassa. Ja pääsin korkkaamaan uuden kolmen millin hiilikuitusukkapuikkoni.

********

Tässä jo aikaa sitten valmistuneet sukat. Ei muuten mitään julkaisukamaa, mutta kantapää on uusi tuttavuus. Se on nimeltään Sweet tomato (makea tomaatti :-) ) ja tosi hyvin istuva. 


Ohje on videolinkkinä ja löytyy tästä. Täti puhuu videolla englantia, mutta kyllä tuosta perusjutun näkee ilman kielitaitotakin, kun tarkkaan katsoo. Lähtökohtana silmukat jaetaan kolmeen osaan ja kantapää neulotaan 2/3 silmukoista. Minulla oli paljon ohuempaa lankaa ja enemmän silmukoita kuin ohjeessa, joten kantapää olisi kannattanut tehdä pienemmällä silmukkamäärällä (= vähemmän edestakaisin-kerroksia). 


Ja koska nämä on tehty pyöröpuikoilla varpaista alkaen, en oikein osannut hahmottaa koska kantapää olisi kannattanut aloittaa. Lopputulosena sukat ovat kokoa 40. Mutta onneksi löytyi mallijalat lähes oikeaa kokoa :-)



Nämä sukat liittyvät Maija-langan tuhoamisprojektiini. Joka jatkuu taas jossain kohtaa ensi vuoden puolella.

-Nanna



lauantai 6. joulukuuta 2014

Virkattu Kataja -huivi


Netin uumenissa joskus juhannuksen aikaan hiihdellessä (+7°C, sadetta) mielessä olivat vain lämpöiset asusteet. Ja siitä se idea sitten lähti. Olen ennenkin innostunut ohuista pöytäliinoista ja välipitseistä, mutta soveltanut niitä paljon suuremmassa mittakaavassa paksummille langoille. Niin nytkin. Mallin ohjekakaavio löytyy tästä klikkaamalla. 


Virkkaaminen aloitetaan kappaleen keskeltä ketjusilmukkajonolla. Minun huivissani on kaikkiaan 10 mallikertaa (ja toisessa 11, minkä huomasin vasta pingotuksessa :-) 


Ensin pari kerrosta edestakaisin...


...lanka poikki ja peilikuvana toiseen suuntaan.


Sitten aletaan virkata huivia ympäri...


... ja tulosta syntyy nopeasti.

*************


Tavoilleni uskollisena unohdin huivit (toisen päättelyä ja toisen kierrosta vaille valmiina) muovipussiin mistä ne marraskuun lopulla löysin, viimeistelin ja pistin pingottumaan. Ja tosiaan tässä kohtaa huomasin, että toinen huiveista oli yhden mallikerran pidempi kuin toinen. Mutta haittaakse? Ei.


Valmiina.



Keinovaloissa värit ovat mitä sattuu. Mutta kauniin metsän vihreää lanka luonnossa on.


Toimii sekä suorana... 
(tässä väri aika lähellä oikeaa, vähän kun tuota vielä lämmittää ja syventää...)


...että solmittuna.

Ja lankahan oli Rose Mohairia (65% akryyli, 35% mohair, käsinpesu), koukku 5mm.
Suosittelen kokeilemaan, jos malli miellyttää.